PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
Paavalia rikki repäisisi, ja käski sotaväen mennä alas, ja temmata pois
häntä heidän seastansa, ja leiriin viedä.
8. Ja käski hänen päälle kantajansa tulla sinun tykös; josta sinä taidat
itse tutkien ymmärtää kaikista niistä, joita me hänen päällensä
kannamme.
9. Ja Juudalaiset tähän myös mielistyivät, sanoen niin olevan.
II. 10. Niin Paavali vastasi, kuin maanvanhin häntä viittasi puhumaan:
että minä tiedän sinun monta ajastaikaa olleen tämän kansan
tuomarina, tahdon minä pelkäämättä edestäni vastata.
11. Sillä sinä taidat ymmärtää, ettei enempi ole kuin
kaksitoistakymmentä päivää, sittekuin minä menin ylös Jerusalemiin
rukoilemaan.
12. Ja ei he ole minua templissäkään löytäneet kamppailemasta
yhdenkään kanssa, ei kapinaa nostamasta kansan seassa, ei
synagogissa, eikä kaupungissa.
Ap. T.25:8. Sillä hän vastasi edestänsä: en minä ole mitään rikkonut
Juudalaisten lakia, en templiä, enkä keisaria vastaan.
IV. Ap. T.28:17. Niin tapahtui kolmen päivän jälkeen, että Paavali kutsui
kokoon ylimmäiset Juudalaisista. Ja kuin he tulivat kokoon, sanoi hän
heille: miehet, veljet, vaikka en minä ole mitään tehnyt kansaa eli isäin
säätyjä vastaan*, kuitenkin olen minä sidottuna+ annettu Jerusalemista
Roomalaisten käsiin,
13. Ei he myös taida niitä vahvistaa, mitä he nyt minun päälleni kantavat.
14. Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä tämän tien kautta, jonka
he eriseuraksi kutsuvat, niin palvelen minun isäini Jumalaa, että minä
uskon kaikki, mitkä laissa ja prophetaissa kirjoitetut ovat,
15. Ja pidän sen toivon Jumalan puoleen, jota hekin itse odottavat, että
kuolleiden ylösnousemus pitää oleman, sekä vanhurskasten että vääräin.
II. Dan.12:2. Ja monta, jotka maan tomussa makaavat, heräävät (a),
