JEREMIA
8. Ja Kaldealaiset polttivat sekä kuninkaan huoneen että asuvaisten
huoneet, ja jaottivat Jerusalemin muurit.
9. Mutta mitä jäljellä oli kaupungissa kansasta, ja ne, jotka muutoin
olivat hänen allensa itsensä antaneet, ja jääneen kansan, vei
Nebusaradan, huovinhaltia, Babeliin.
10. Mutta muutamat köyhästä väestä, joilla ei mitään ollut, antoi
Nebusaradan, huovinhaltia, jäädä Juudan maalle, ja antoi heille
viinamäkiä ja peltoja sinä päivänä.
II. 11. Mutta Nebukadnetsar, Babelin kuningas, oli käskenyt
Nebusaradania, huovinhaltiaa, Jeremiasta ja sanonut:
12. Ota häntä ja katso hänen parastansa, ja älä hänelle tee mitään
pahaa: vaan niin kuin hän anoo sinulta, niin tee hänelle.
13. Silloin lähetti Nebusaradan, huovinhaltia, ja Nebusasban
kamaripalveliain päämies, Nergalsaretser magilaisten päämies, ja kaikki
Babelin kuninkaan ruhtinaat,
14. He lähettivät ja antoivat noutaa Jeremian vankihuoneen pihasta*, ja
antoivat hänen Gedalian Ahikamin pojan, Saphanin pojan, haltuun, että
hänen piti ottaman hänen huoneesensa, ja että hän asuis läsnä kansan
tykönä.
Jer.38:28. Ja Jeremia oli pihassa vankihuoneen edessä, aina siihen
päivään asti kuin Jerusalem voitettiin. Ja se tapahtui, että Jerusalem
voitettiin.
15. Oli myös Herran sana tullut Jeremialle, kuin hän vielä oli vankina
vankihuoneen pihassa, ja oli sanonut:
16. Mene ja sano Ebedmelekille* Etiopialaiselle: näin sanoo Herra
Zebaot, Israelin Jumala: katso, minä tahdon antaa minun sanani tulla
tähän kaupunkiin onnettomuudeksi ja ei miksikään hyväksi, ja sinun
pitää sen siihen aikaan näkemän.
Jer.38:7. Kuin Ebedmelek Etiopialainen, kuninkaan huoneen
kamaripalvelia, kuuli Jeremian luolaan heitetyksi, ja kuningas istui
