JEREMIA
Jeremialle: minä tahdon sinulta jotain kysyä, älä mitään salaa minulta.
15. Jeremia sanoi Zedekialle: jos minä sinulle jotain sanon, niin sinä
tosin tapat minun, ja jos minä sinua neuvon, niin et sinä tottele.
16. Niin kuningas Zedekia vannoi Jeremialle salaa ja sanoi: niin totta
kuin Herra elää, joka meidän sielumme on tehnyt, en minä sinua tapa,
enkä anna sinua niiden miesten käsiin, jotka sinun henkeäs väijyvät.
17. Ja Jeremia sanoi Zedekialle: näin sanoo Herra Jumala Zebaot,
Israelin Jumala: jos sinä menet Babelin kuninkaan pääruhtinasten tykö,
niin sinä jäät henkiin, ja ei tätä kaupunkia pidä tulella poltettaman; vaan
sinä ja sinun huonees jää elämään.
18. Mutta jollet sinä mene Babelin kuninkaan pääruhtinasten tykö, niin
tämä kaupunki annetaan Kaldealaisten käsiin, ja heidän pitää sen
polttaman tulella: ja et sinäkään pääse heidän käsistänsä.
19. Kuningas Zedekia sanoi Jeremialle: minä pelkään annettavani
Juudalaisten käsiin, jotka ovat Kaldealaisten tykö menneet, niin että he
pilkkaavat minua.
20. Jeremia sanoi: ei sinua anneta; kuule siis Herran ääntä, jonka minä
sinulle sanon, niin sinä menestyt ja jäät elämään;
21. Mutta jollet tahdo mennä, niin on tämä se sana, jonka Herra on
minulle osoittanut.
22. Katso, kaikki vaimot, jotka vielä jäljellä ovat Juudan kuninkaan
huoneessa, viedään ulos Babelin kuninkaan ruhtinasten tykö; niiden
pitää silloin sanoman: voi! sinun lohduttajas ovat pettäneet ja vietelleet
sinun, ja vieneet sinun alas lokaan, ja menneet pois.
23. Ja pitää vietämän kaikki sinun emäntäs ja lapses ulos Kaldealaisten
tykö ja ei sinun itseskään pidä taitaman päästä heidän käsistänsä; vaan
sinä pitää Babelin kuninkaalta käsitettämän, ja tämä kaupunki pitää
tulella poltettaman.
Jer.32:4. Ja Zedekian, Juudan kuninkaan, ei pidä Kaldealaisilta
pääsemän, vaan minä kaiketi annan hänen Babelin kuninkaan käsiin, niin
että hänen pitää suusta suuhun häntä puhutteleman, ja silmillänsä
