ENSIMMÄINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
taikka muutoin häntä vaivaaman.
64. Mutta koska hänen päälle kantajansa näkivät, että kuningas häntä
niin korkiasti kunnioitti, sekä purpuralla että tällä kuulutuksella, niin
pakenivat he kaikki matkaansa.
65. Ja kuningas teki hänelle suuren kunnian, ja antoi kirjoittaa hänen
ylimmäisten ystäviensä sekaan, ja teki hänen päämieheksi ja
lähimmäiseksi neuvonantajaksensa.
66. Sitte vaelsi Jonatan jälleen Jerusalemiin ilolla ja hyvässä rauhassa.
67. Viidennellä vnodella seitsemättäkymmentä toista sataa tuli kuningas
Demetrius, entisen Demetriuksen poika Kretasta perintövaltaansa.
68. Silloin Aleksander peräti suuresti hämmästyi, ja tuli Antiokiaan,
69. Mutta Demetrius saatti Apolloniuksen, joka olI päämies alimmaisessa
Syriassa, puolellensa; hän kokosi sotajoukon, ja tuli Jamniaan, ja lähetti
Jonatanin ylimmäisen papin tykö, ja antoi sanoa hänelle:
70. Ei yksikään tee meille vastusta, vaan sinä ainoa, ja saatat sen, että
minä katsotaan ylön.
71. Sinä olet röyhkeä vuorilla; mutta jos sinä tahdot urhoollisen työn
tehdä, niin tule alas lakialle kedolle, siinä koetelkaamme toinen
toistamme.
72. Jos sinä tahdot kysyä, kuinka vahvat me olemme, minä ja ne muut,
jotka minua seuraavat ja minua auttavat, niin pitää sinulle sanottaman:
ette taida seisovaiset
olla tämän kansan edessä, joilta teidän isänne kahdesti lyödyt ovat
omassa maassansa:
73. Paljoa vähemmin taidat sinä lakialla kedolla senkaltaisen väkevän
kansan edessä sekä hevosmiehistä että jalkamiehistä seisovainen olla,
siinä paikassa, jossa ei yhtään vuorta eikä vahaa ole, joiden varjoon
joku paeta taitais.
74. Kuin Jonatan senkaltaisen kerskauksen kuuli, vihastui hän, ja valitsi
kymmenentuhatta miestä, ja läksi Jerusalemista, tuli myös hänen
tykönsä Simon, hänen veljensä, auttamaan häntä, ja sioittivat itsensä
Jopen eteen.
