ENSIMMÄINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
vaan ainoastaan vaeltaa lävitse; mutta ne Ephronissa ei tahtoneet heitä
päästää sisälle.
51. Niin Juudas kuulutti ja sanoi kaikelle sotaväelle, että itsekukin heistä
piti astuman siallensa, ja hyökkäämän väkirynnäköllä kaupunkiin, kukin
joukko paikastansa; ja niin he tekivät koko sen päivän ja kaiken sen yön,
ja voittivat kaupungin.
52. Ja Juudas antoi siinä tappaa kaiken miehenpuolen, otti heidän
tavaransa, ja kukisti kaupungin ja vaelsi sen lävitse kuolleiden ruumisten
ylitse, ja he tulivat Jordanin ylitse tasaiselle kedolle.
53. Ja Juudas vaati kansan, joka perässä oli, joutumaan, ja lohdutti
heitä kaiken sen matkan siihen asti, kuin hän vei heidät Juudan maahan.
54. Silloin menivät he ylös Zionin vuorelle suurella ilolla, ja uhrasivat
polttouhrin, että Jumala oli heille voiton antanut, ja saattanut heitä ilolla
kotiansa jälleen.
55. Mutta kuin Juudas ja Jonatan vielä Galaadissa olivat, ja Simon
heidän veljensä, Galileassa Ptolemain edessä;
56. Ja Joseph Sakarian poika ja Atsaria, päämiehet, kuulivat heidän
voitostansa ja suurista töistänsä, sanoivat he:
57. Me tahdomme myös voittaa kunnian, ja lyödä pakanoita, jotka tässä
ympäri asnvat!
58. Ja antoivat käskyn sotaväellensä, että heidän piti nouseman, ja
matkustivat Jamniaan.
59. Niin Gorgias kävi ulos heitä vastaan sotaväkinensä,
60. Ja löi Josephin ja Atsarian pakoon, ja ajoi heitä takaa hamaan
Juudan maalle. Ja Israelista tuli pois sinä päivänä paljo väkeä, liki
kaksituhatta miestä,
61. Ettei he Juudaan ja hänen veljeinsä käskyä totelleet, ja olivat sen
tehneet omasta röyhkeydestänsä, voittaaksensa kunniaa;
62. Ehkei he olleet ne miehet, jotka Jumalalta suodut olivat, että Israel
heidän kauttansa piti autetuksi tuleman.
63. Mutta Juudaasta ja hänen veljistänsä pidettiin paljon koko Israelissa,
ja kaikkein pakanain seassa.
