TOBIAN KIRJA
teidän veisunne
valitukseksi, ja tahdon antaa säkin jokaisen kupeisiin
tulla, ja kaikki päät paljaaksi tehdä+; ja tahdon heille murheen saattaa,
niin kuin joku ainoaa poikaa murehtii; ja heidän pitää surkian lopun
saaman.
1 Makk.1:41. Pyhä sia oli kylmillä, pyhäpäivät tulivat kaikki murhepäiviksi
ja sabbatit surkeudeksi, ja kaikki heidän kunniansa raukesi tyhjään.
7. Ja meni yöllä ja hautasi kuolleen.
8. Mutta hänen ystävänsä nuhtelivat häntä ja sanoivat: äsken käski
kuningas sinun tapettaa sen asian tähden, ja sinä olet tuskin siitä
päässyt, ja kuitenkin hautaat kuolleita.
Tob.1:22. Mutta koska kuningas sen tietää sai, käski hän hänen tapettaa,
ja otti häneltä kaiken hänen tavaransa.
9. Mutta Tobia pelkäsi Jumalaa enemmän kuin kuningasta, ja kantoi
salaisesti kokoon ne tapetut, ja piti salaa huoneessansa, ja yöllä hän
hautasi heidät.
10. Mutta se tapahtui yhtenä päivänä, kuin hän kotia tuli kuolleita
hautaamasta, ja oli väsyksissä, ja nojasi seinukselle, ja nukkui,
11. Putosi pääskysen pesästä palava sonta hänen silmiinsä, josta hän
tuli sokiaksi.
12. Mutta senkaltaisen vaivan antoi Jumala tulla hänen päällensä, että
jälkeen tulevaiset oppisivat kärsimään, niin kuin pyhästä Jobista.
Job.1:21. Ja sanoi: alasti olen minä tullut äitini kohdusta, ja alasti pitää
minun sinne jälleen menemän*; Herra antoi ja Herra otti: Herran nimi
olkoon kiitetty!
Jak.5:11. Katso, me sanomme ne autuaiksi, jotka kärsineet ovat. Jobin
kärsivällisyyden* te olette kuulleet ja Herran lopun te nähneet olette;
sillä Herra on sangen laupias ja armollinen+.
13. Ja että hän aina nuoruudestansa Jumalaa peljännyt ja hänen
käskynsä pitänyt oli, ei hän vihastunut eikä napissut Jumalaa vastaan,
