Tuomarien kirja
955
omasta mielestään oli oikein.
7. Juudan Beetlehemissä oli
nuori mies, Juudan sukukuntaa;
hän oli leeviläinen ja asui siellä
muukalaisena.
8. Tämä mies lähti siitä
kaupungista, Juudan
Beetlehemistä, asuaksensa
muukalaisena, missä vain
sopisi; ja vaeltaessaan tietänsä
hän tuli Efraimin vuoristoon,
Miikan talolle asti.
9. Miika kysyi häneltä: Mistä
sinä tulet? Hän vastasi: Minä
olen leeviläinen Juudan
Beetlehemistä ja vaellan
asuakseni muukalaisena, missä
vain sopii.
10. Miika sanoi hänelle: Asetu
minun luokseni ja tule minun
isäkseni ja papikseni, niin minä
annan sinulle vuosittain
kymmenen hopeasekeliä ja
vaatetuksen ja elatuksesi. Niin
leeviläinen tuli.
11. Ja leeviläinen suostui
asettumaan sen miehen luo, ja
tämä piti sitä nuorta miestä
kuin omaa poikaansa.
12. Miika asetti leeviläisen
virkaan, ja nuoresta miehestä
tuli hänen pappinsa, ja hän jäi
Miikan taloon.
13. Ja Miika sanoi: Nyt minä
tiedän, että Herra tekee
minulle hyvää, sillä minulla on
pappina leeviläinen.
18. Luku
1. Siihen aikaan ei ollut
kuningasta Israelissa; ja siihen
aikaan daanilaisten sukukunta
etsi itsellensä perintöosaa
asuttavaksensa, sillä siihen
päivään asti se ei ollut saanut
perintöosaa Israelin sukukuntien
kesken.
Joos. 19:40 Seitsemäs arpa tuli
daanilaisten sukukunnalle,
heidän suvuilleen.
Tuom. 1:34 Amorilaiset tunkivat
daanilaiset vuoristoon, sillä he
eivät sallineet heidän laskeutua
tasangolle.
Tuom. 17:6 Siihen aikaan ei
ollut kuningasta Israelissa, ja
jokainen teki sitä, mikä hänen
omasta mielestään oli oikein.
2. Ja daanilaiset lähettivät
sukukuntansa keskuudesta viisi
