Tuomarien kirja
945
annan teille kolmekymmentä
aivinapaitaa ja kolmekymmentä
juhlapukua.
13. Mutta ellette voi sitä
minulle selittää, niin te annatte
minulle kolmekymmentä
aivinapaitaa ja kolmekymmentä
juhlapukua. Ja he sanoivat
hänelle: Lausu arvoituksesi,
että saamme sen kuulla.
14. Silloin hän sanoi heille:
Lähti syötävä syömäristä, lähti
väkevästä makea. Mutta he
eivät voineet kolmeen päivään
selittää arvoitusta.
15. Seitsemäntenä päivänä he
sanoivat Simsonin vaimolle:
Viekoittele miehesi selittämään
meille arvoitus, muuten me
poltamme sinut ja sinun isäsi
talon tulella. Oletteko
kutsuneet meidät tänne
köyhdyttääksenne meitä, vai
kuinka?
16. Niin Simsonin vaimo ahdisti
häntä itkullaan ja sanoi:
Sinähän vihaat minua etkä
rakasta; sinä olet pannut
arvoituksen minun
kansalaisilleni etkä selitä sitä
minulle. Mutta hän vastasi
hänelle: En ole selittänyt sitä
edes isälleni enkä äidilleni,
sinulleko sen selittäisin!
17. Niin hän ahdisti häntä
itkullaan ne seitsemän päivää,
jotka heidän pitonsa kestivät.
Mutta seitsemäntenä päivänä
Simson selitti hänelle, koska
vaimo häntä ahdisti. Ja vaimo
selitti arvoituksen
kansalaisilleen.
18. Niin kaupungin miehet
sanoivat hänelle seitsemäntenä
päivänä, ennenkuin aurinko
laski: Mikä on makeampaa kuin
hunaja, ja mikä leijonaa
väkevämpi? Hän vastasi heille:
Ellette olisi kyntäneet minun
vasikallani, ette olisi
arvoitustani arvanneet.
19. Silloin Herran henki tuli
häneen, ja hän meni
Askeloniin, löi siellä kuoliaaksi
kolmekymmentä miestä, otti
heiltä vaatteet ja antoi
juhlapuvut arvoituksen
selittäjille. Ja hänen vihansa
syttyi, ja hän meni isänsä
kotiin.
Tuom. 13:25 Ja Herran henki
alkoi hänessä vaikuttaa Daanin
leirissä, Soran ja Estaolin
