Ensimmäinen kuningasten kirja
1330
ei vastausta! Ja he hyppelivät
alttarin ääressä, joka oli tehty.
Hab. 2:19 Voi sitä, joka sanoo
puulle: 'Heräjä!' ja mykälle
kivelle: 'Nouse!' Sekö voisi
opettaa? Katso, se on silattu
kullalla ja hopealla, ja henkeä
siinä ei ole, ei ensinkään.
27. Puolipäivän aikana Elia
pilkkasi heitä ja sanoi:
Huutakaa kovemmin; hän on
tosin jumala, mutta hänellä voi
olla jotakin toimittamista, tahi
hän on poistunut johonkin, tahi
on matkalla; kenties hän
nukkuu, mutta kyllä hän herää.
28. Niin he huusivat vielä
kovemmin ja viileksivät itseään
tapansa mukaan miekoilla ja
keihäillä, niin että heistä vuoti
verta.
5. Moos. 14:1 Te olette Herran,
teidän Jumalanne, lapsia. Älkää
viileskelkö ihoanne älkääkä
ajako paljaaksi päätänne
otsapuolelta vainajan tähden,
29. Kun puolipäivä oli kulunut,
joutuivat he hurmoksiin, aina
siihen hetkeen asti, jolloin
ruokauhri uhrataan. Mutta ei
ääntä, ei vastausta, ei
vaarinottoa!
2. Moos. 29:39 Uhraa toinen
karitsa aamulla ja toinen
karitsa iltahämärässä,
4. Moos. 28:3 Ja sano heille:
Tämä on se uhri, joka teidän
on tuotava joka päivä Herralle:
kaksi vuoden vanhaa
virheetöntä karitsaa
jokapäiväiseksi polttouhriksi.
30. Niin Elia sanoi kaikelle
kansalle: Astukaa minun
luokseni. Ja kaikki kansa astui
hänen luoksensa. Niin hän
korjasi Herran alttarin, joka oli
hajotettu.
31. Ja Elia otti kaksitoista
kiveä, yhtä monta kuin oli
Jaakobin poikien sukukuntia,
hänen, jolle oli tullut tämä
Herran sana: Israel on oleva
sinun nimesi.
1. Moos. 32:28 Silloin hän
sanoi: Sinun nimesi älköön
enää olko Jaakob, vaan Israel,
sillä sinä olet taistellut
