900
Psalmit
muita ihmisiä. Sentähden on ylpeys heillä kaulakoristeena, väkivalta
on puku, joka heidät verhoaa. Heidän silmänsä pullistuvat ulos hei-
dän lihavuudestaan, heidän sydämensä kuvittelut kulkevat valtoimi-
na. He pilkkaavat ja puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he
puhuvat kuin korkeuksista. Heidän suunsa tavoittelee taivasta, ja
heidän kielensä kulkee pitkin maata. Sentähden heidän kansansa
liittyy heihin ja särpii vettä kyllälti. Ja he sanovat: Kuinka Jumala
sen tietäisi, onko tietoa Korkeimmalla? Katso, nämä ovat jumalat-
tomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.
Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni
viattomuudessa: minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aa-
mu kuritusta. Jos olisin sanonut: Noin minäkin puhun, katso, niin
minä olisin ollut petollinen koko sinun lastesi sukua kohtaan. Minä
mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vai-
keata, kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja
käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva. Totisesti, sinä panet heidät
liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset. Kuinka he joutuvatkaan
äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava. Niin-
kuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän val-
hekuvansa hylkäät. Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun mu-
naskuihini pisti, silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin
sinun edessäsi kuin nauta. Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönä-
si, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni. Sinä talutat minua
neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan. Ketä muuta mi-
nulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä
mistään maan päällä huoli. Vaikka minun ruumiini ja sieluni nään-
tyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkises-
ti. Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki,
jotka haureudessa sinusta luopuvat. Mutta minun onneni on olla
Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni
kaikkia sinun tekojasi.
Aasafin mietevirsi. Miksi sinä, Jumala, hylkäsit meidät ainiaaksi,
miksi suitsuaa sinun vihasi laitumesi lampaita vastaan? Muista seu-
rakuntaasi, jonka muinoin omaksesi otit, jonka lunastit perin-
