868
Psalmit
heille heidän kättensä tekojen mukaan, kosta heille, mitä he ovat
tehneet. Sillä eivät he ota vaaria Herran töistä eivätkä hänen kät-
tensä teoista. Hän kukistakoon heidät, älköönkä heitä rakentako.
Kiitetty olkoon Herra, sillä hän on kuullut minun rukousteni äänen.
Herra on minun voimani ja kilpeni häneen minun sydämeni turvasi,
ja minä sain avun. Siitä minun sydämeni riemuitsee, ja veisuullani
minä häntä ylistän. Herra on kansansa väkevyys, hän on voideltun-
sa pelastus ja turva. Pelasta kansasi ja siunaa perikuntasi kaitse
heitä ja kanna heitä iankaikkisesti.
Daavidin virsi. Antakaa Herralle, te Jumalan pojat, antakaa Herralle
kunnia ja väkevyys. Antakaa Herralle hänen nimensä kunnia, kumar-
takaa Herraa pyhässä kaunistuksessa. Herran ääni käy vetten pääl-
lä kunnian Jumala jylisee, Herra suurten vetten päällä. Herran ääni
käy voimallisesti, Herran ääni käy valtavasti. Herran ääni särkee
setrit, Herra särkee Libanonin setrit. Hän hypittää niitä niinkuin va-
sikkaa, Libanonia ja Sirjonia niinkuin nuorta villihärkää. Herran ääni
halkoo tulen liekit. Herran ääni vapisuttaa erämaan, Herra vapisut-
taa Kaadeksen erämaan. Herran ääni saattaa peurat poikimaan, se
raastaa paljaiksi metsät. Ja kaikki hänen temppelissänsä sanoo:
Kunnia! Herra istui valtaistuimellaan, ja vedenpaisumus tuli. Herra
istuu kuninkaana iankaikkisesti. Herra antaa kansallensa väkevyy-
den, Herra siunaa kansaansa rauhalla.
Daavidin virsi temppelin vihkimislaulu. Minä ylistän sinua, Herra, sillä
sinä pelastit minut etkä sallinut viholliseni iloita minusta. Herra, mi-
nun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut. Herra, si-
nä nostit minun sieluni tuonelasta, sinä herätit minut henkiin hau-
taan vaipuvien joukosta. Veisatkaa kiitosta Herralle, te hänen hurs-
kaansa, ylistäkää hänen pyhää nimeänsä. Sillä silmänräpäyksen
kestää hänen vihansa, eliniän hänen armonsa ehtoolla on itku vie-
raana, mutta aamulla ilo. Minä sanoin menestykseni päivinä: En mi-
nä ikinä horju. Herra, sinä armossasi vahvistit minun vuoreni. Mutta
kun sinä kätkit kasvosi, niin minä peljästyin. Sinua, Herra, minä
huusin ja Herraa minä rukoilin: Mitä etua on minun verestäni, jos
minä hautaan vaivun? Ylistääkö tomu sinua, julistaako se sinun us-
