1393
Matteuksen evankeliumi
suusta sisään, menee vatsaan ja ulostuu? Mutta mikä käy suusta
ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen. Sillä sydämestä
lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet,
väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset. Nämä ihmisen saastuttavat;
mutta pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä." Ja Jee-
sus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille. Ja katso, ka-
naanilainen vaimo tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: "Herra, Daa-
vidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun tytär-
täni." Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin hänen ope-
tuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: "Päästä hänet me-
nemään, sillä hän huutaa meidän jälkeemme." Hän vastasi ja sanoi:
"Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten
lammasten tykö." Mutta vaimo tuli ja kumarsi häntä ja sanoi: "Her-
ra, auta minua." Mutta hän vastasi ja sanoi: "Ei ole soveliasta ottaa
lasten leipää ja heittää penikoille." Mutta vaimo sanoi: "Niin, Herra;
mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa
pöydältä putoavat." Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Oi vai-
mo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot." Ja
hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve. Ja Jeesus lähti sieltä ja
tuli Galilean järven rannalle; ja hän nousi vuorelle ja istui sinne. Ja
hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja,
raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hä-
nen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät, niin että kansa ih-
metteli nähdessään mykkäin puhuvan, raajarikkojen olevan terveitä,
rampojen kävelevän ja sokeain näkevän; ja he ylistivät Israelin Ju-
malaa. Ja Jeesus kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi: "Minun
käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun ty-
könäni, eikä heillä ole mitään syötävää; enkä minä tahdo laskea
heitä syömättä menemään, etteivät nääntyisi matkalla." Niin opetus-
lapset sanoivat hänelle: "Mistä me saamme täällä erämaassa niin
paljon leipää, että voimme ravita noin suuren kansanjoukon?" Jee-
sus sanoi heille: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat: "Seitse-
män, ja muutamia kalasia." Niin hän käski kansan asettua maahan.
Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi ope-
