TOINEN KUNINGASTEN KIRJA
9 luku
Elisan lähettämä profeetanoppilas voitelee Jeehun kuninkaaksi. Jeehu surmaa Jooramin, Ahasjan ja Iisebelin.
1 Profeetta Elisa kutsui erään profeetanoppilaan ja sanoi hänelle: Vyötä kupeesi ja ota tämä öljyastia mukaasi ja mene Gileadin Raamotiin.
2 Ja tultuasi sinne hae sieltä käsiisi Jeehu, Joosafatin poika, Nimsin pojanpoika; mene sisään, käske hänen nousta toveriensa keskeltä ja vie hänet sisimpään huoneeseen.
3 Ota sitten öljyastia, vuodata öljyä hänen päähänsä ja sano: 'Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi.' Avaa sitten ovi ja pakene viivyttelemättä.
4 Niin nuorukainen, profeetan palvelija, meni Gileadin Raamotiin.
5 Ja kun hän tuli sinne, niin katso: sotaväen päälliköt istuivat siellä. Niin hän sanoi: Minulla on asiaa sinulle, päällikkö. Jeehu kysyi: Kenelle meistä kaikista? Hän vastasi: Sinulle itsellesi, päällikkö.
6 Silloin tämä nousi ja meni sisälle huoneeseen; ja hän vuodatti öljyä tämän päähän ja sanoi hänelle: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä olen voidellut sinut Herran kansan, Israelin, kuninkaaksi.
7 Ja sinä olet surmaava herrasi Ahabin suvun; sillä minä kostan Iisebelille palvelijaini, profeettain, veren ja kaikkien Herran palvelijain veren.
8 Ja koko Ahabin suku on hukkuva: minä hävitän Israelista Ahabin miespuoliset jälkeläiset, kaikki tyynni.
9 Ja minä teen Ahabin suvulle saman, minkä Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja saman, minkä Baesan, Ahian pojan, suvulle.
10 Ja koirat syövät Iisebelin Jisreelin vainiolla, eikä kukaan ole hautaava häntä. Sitten hän avasi oven ja pakeni.
11 Kun Jeehu tuli ulos herransa palvelijain luo, kysyttiin häneltä: Onko kaikki hyvin? Miksi tuo hullu kävi sinun luonasi? Hän vastasi heille: Tehän tunnette sen miehen ja hänen puheensa.
12 Mutta he sanoivat: Valhetta! Sano meille totuus. Hän sanoi: Niin ja niin hän puhui minulle ja sanoi: 'Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi'.
13 Silloin he ottivat kiiruusti kukin vaatteensa ja panivat ne hänen allensa paljaille portaille; ja he puhalsivat pasunaan ja huusivat: Jeehu on tullut kuninkaaksi.
14 Niin Jeehu, Joosafatin poika, Nimsin pojanpoika, teki salaliiton Jooramia vastaan. Jooram oli ollut kaiken Israelin kanssa puolustamassa Gileadin Raamotia Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan.
15 Mutta kuningas Jooram oli tullut takaisin parantuakseen Jisreelissä haavoista, joita aramilaiset olivat iskeneet häneen hänen taistellessaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan. Ja Jeehu sanoi: Jos se teille kelpaa, niin älkää päästäkö pakoon kaupungista ketään, joka menisi ilmoittamaan tätä Jisreeliin.
16 Sitten Jeehu nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin, sillä Jooram makasi siellä; ja Ahasja, Juudan kuningas, oli tullut sinne katsomaan Jooramia.
17 Mutta tähystäjä seisoi Jisreelin tornissa, ja kun hän näki Jeehun joukon tulevan, sanoi hän: Minä näen väkijoukon. Niin Jooram sanoi: Otettakoon ratsumies ja lähetettäköön heitä vastaan kysymään, onko kaikki hyvin.
18 Ja ratsumies lähti häntä vastaan ja sanoi: Näin kysyy kuningas: 'Onko kaikki hyvin?' Jeehu vastasi: Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua. Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: Sanansaattaja on tullut heidän luoksensa, mutta ei palaa.
19 Silloin hän lähetti toisen ratsumiehen. Kun tämä oli tullut heidän luoksensa, sanoi hän: Näin kysyy kuningas: 'Onko kaikki hyvin?' Jeehu vastasi: Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua.
20 Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: Hän on tullut heidän luoksensa, mutta ei palaa. Ja ajo on aivan kuin Jeehun, Nimsin pojan, ajoa; sillä hän ajaa niinkuin hurja.
21 Silloin Jooram sanoi: Valjastettakoon! Ja he valjastivat hänen sotavaununsa. Niin Jooram, Israelin kuningas, ja Ahasja, Juudan kuningas, lähtivät kumpikin sotavaunuissansa ja menivät Jeehua vastaan. He kohtasivat hänet jisreeliläisen Naabotin maapalstalla.
22 Kun Jooram näki Jeehun, kysyi hän: Onko kaikki hyvin, Jeehu? Tämä vastasi: Kuinka kaikki voisi olla hyvin, kun sinun äitisi Iisebelin haureus ja hänen monet velhoutensa yhä vielä jatkuvat?
23 Silloin Jooram käänsi vaununsa ja pakeni, huutaen Ahasjalle: Kavallus, Ahasja!
24 Mutta Jeehu sieppasi jousen käteensä ja ampui Jooramia hartioiden väliin, niin että nuoli meni sydämen lävitse, ja hän vaipui vaunuihinsa.
25 Sitten hän sanoi Bidkarille, vaunusoturille: Ota hänet ja heitä jisreeliläisen Naabotin maapalstalle; sillä muistathan, että Herra meidän ratsastaessamme rinnakkain hänen isänsä Ahabin jäljessä lausui hänestä tämän ennustuksen:
26 'Totisesti, minä näin eilen Naabotin ja hänen poikiensa veren, sanoo Herra; ja minä olen juuri tällä maapalstalla kostava sinulle, sanoo Herra.' Ota siis hänet ja heitä tälle maapalstalle, Herran sanan mukaan.
27 Kun Ahasja, Juudan kuningas, sen näki, pakeni hän Beet-Gaaniin päin. Mutta Jeehu ajoi häntä takaa ja sanoi: Ampukaa hänetkin vaunuihinsa. Ja he ampuivat häntä Guurin solassa, joka on Jibleamin luona; mutta hän pakeni Megiddoon ja kuoli siellä.
28 Ja hänen palvelijansa veivät hänet vaunuissa Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa, hänen isiensä viereen, Daavidin kaupunkiin.
29 Ahasja oli tullut Juudan kuninkaaksi Jooramin, Ahabin pojan, yhdentenätoista hallitusvuotena.
30 Sitten Jeehu tuli Jisreeliin. Kun Iisebel kuuli sen, maalasi hän ihomaalilla silmäluomensa, koristeli päänsä ja katseli ulos akkunasta.
31 Ja kun Jeehu tuli portista sisään, kysyi Iisebel: Kävikö hyvin Simrille, herransa murhaajalle?
32 Hän käänsi kasvonsa akkunaa kohti ja sanoi: Kuka on minun puolellani? Kuka? Niin pari kolme hoviherraa katsoi alas häneen.
33 Jeehu sanoi: Syöskää hänet alas. Ja he syöksivät hänet alas, niin että hänen vertansa pirskui seinään ja hevosiin; ja nämä tallasivat hänet jalkoihinsa.
34 Sitten Jeehu meni sisään, söi ja joi. Ja hän sanoi: Korjatkaa se kirottu ja haudatkaa hänet, sillä onhan hän kuninkaan tytär.
35 Mutta kun he menivät hautaamaan häntä, eivät he löytäneet hänestä muuta kuin pääkallon, jalat ja kädet.
36 Ja he tulivat takaisin ja ilmoittivat sen Jeehulle. Niin hän sanoi: Tässä on toteutunut Herran sana, jonka hän puhui palvelijansa tisbeläisen Elian kautta: 'Jisreelin vainiolla koirat syövät Iisebelin lihan;
37 ja Iisebelin ruumis on oleva niinkuin pellon lanta Jisreelin vainiolla, niin ettei voida sanoa: Tämä on Iisebel'.