TOINEN KUNINGASTEN KIRJA
4 luku
Lesken öljy. Suunemilainen vaimo ja hänen poikansa. ”Padassa on kuolema” Sata miestä ravitaan.
1 Eräs nainen, profeetanoppilaan vaimo, huusi Elisalle sanoen: Minun mieheni, sinun palvelijasi, kuoli, ja sinä tiedät, että palvelijasi oli herraapelkääväinen mies. Nyt velkoja tulee ottamaan minun molemmat poikani orjikseen.
2 Elisa sanoi hänelle: Mitä minä voin tehdä sinun hyväksesi? Sano minulle, mitä sinulla on talossasi. Hän vastasi: Palvelijattarellasi ei ole talossa muuta kuin öljyä sen verran, kuin minä tarvitsen voidellakseni itseäni.
3 Silloin hän sanoi: Mene ja lainaa itsellesi astioita kylästä, kaikilta naapureiltasi, tyhjiä astioita, tarpeeksi paljon.
4 Mene sitten sisään, sulje ovi jälkeesi ja poikiesi jälkeen ja kaada kaikkiin niihin astioihin. Ja aina kun astia on täysi, nosta se syrjään.
5 Niin hän meni pois hänen tyköänsä ja sulki oven jälkeensä ja poikiensa jälkeen. Nämä toivat sitten hänelle astiat, ja hän kaatoi niihin.
6 Ja kun astiat olivat täynnä, sanoi hän pojallensa: Tuo minulle vielä yksi astia. Mutta hän vastasi hänelle: Ei ole enää astiata. Silloin öljy tyrehtyi.
7 Ja hän meni ja kertoi sen Jumalan miehelle. Tämä sanoi: Mene ja myy öljy ja maksa velkasi. Sinä ja poikasi elätte siitä, mikä jää jäljelle.
8 Eräänä päivänä Elisa meni Suunemiin, ja siellä oli arvossa pidetty vaimo, joka vaati häntä aterioimaan. Ja niin usein kuin hän kulki sen kautta, poikkesi hän sinne aterioimaan.
9 Niin vaimo sanoi miehellensä: Katso, minä olen huomannut, että hän, joka aina kulkee meidän kauttamme, on pyhä Jumalan mies.
10 Muurauttakaamme pieni yliskammio ja pankaamme hänelle sinne vuode, pöytä, tuoli ja lamppu, niin että hän tullessaan meidän luoksemme voi vetäytyä sinne.
11 Eräänä päivänä hän sitten tuli sinne, poikkesi yliskammioon ja pani sinne maata.
12 Ja hän sanoi palvelijallensa Geehasille: Kutsu se suunemilainen vaimo. Ja hän kutsui tämän, ja hän astui hänen eteensä.
13 Niin hän sanoi palvelijalle: Sano hänelle: 'Katso, sinä olet nähnyt kaiken tämän vaivan meidän tähtemme. Voisinko minä tehdä jotakin sinun hyväksesi? Onko sinulla jotakin esitettävää kuninkaalle tai sotapäällikölle?' Mutta hän vastasi: Minähän asun heimoni keskellä.
14 Niin hän kysyi: Eikö siis voi tehdä mitään hänen hyväksensä? Geehasi vastasi: Voi kyllä: hänellä ei ole poikaa, ja hänen miehensä on vanha.
15 Hän sanoi: Kutsu hänet. Niin tämä kutsui hänet, ja hän astui ovelle.
16 Ja Elisa sanoi: Tähän aikaan tulevana vuonna on sinulla poika sylissäsi. Hän vastasi: Ei, herrani; sinä Jumalan mies, älä petä palvelijatartasi.
17 Mutta vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan seuraavana vuonna juuri sinä aikana, jonka Elisa oli hänelle sanonut.
18 Kun poika oli kasvanut isoksi, meni hän eräänä päivänä isänsä tykö, joka oli leikkuuväen luona.
19 Ja hän valitti isällensä: Voi minun päätäni, voi minun päätäni! Tämä sanoi palvelijalle: Kanna hänet äitinsä luo.
20 Niin palvelija otti hänet ja vei hänen äitinsä luo. Ja poika istui hänen polvillansa puolipäivään asti; sitten hän kuoli.
21 Ja äiti meni ylös ja laski hänet Jumalan miehen vuoteeseen, sulki oven, niin että poika jäi yksin, ja lähti pois.
22 Sitten hän kutsui miehensä ja sanoi: Lähetä minulle palvelija ja aasintamma, niin minä riennän Jumalan miehen tykö ja tulen heti takaisin.
23 Hän sanoi: Miksi menet hänen tykönsä tänä päivänä? Eihän nyt ole uusikuu eikä sapatti. Hän vastasi: Ole huoleti.
24 Ja hän satuloi aasintamman ja sanoi palvelijallensa: Aja yhä eteenpäin äläkä keskeytä minun matkaani, ennenkuin sanon sinulle.
25 Niin hän lähti ja tuli Jumalan miehen tykö Karmel-vuorelle. Kun Jumalan mies näki hänet kaukaa, sanoi hän palvelijalleen Geehasille: Katso, se on suunemilainen vaimo.
26 Riennä nyt häntä vastaan ja kysy häneltä: 'Voitko sinä hyvin, voivatko miehesi ja poikasi hyvin?' Hän vastasi: Hyvin.
27 Tultuaan vuorelle Jumalan miehen tykö hän tarttui hänen jalkoihinsa. Niin Geehasi astui esiin työntääkseen hänet pois. Mutta Jumalan mies sanoi: Jätä hänet rauhaan, sillä hänen sielunsa on murheellinen, ja Herra on salannut sen minulta eikä ole ilmoittanut sitä minulle.
28 Hän sanoi: Pyysinkö minä poikaa herraltani? Enkö sanonut: 'Älä uskottele minulle'?
29 Silloin Elisa sanoi Geehasille: Vyötä kupeesi ja ota minun sauvani käteesi ja mene. Jos kohtaat jonkun, älä tervehdi häntä, ja jos joku tervehtii sinua, älä vastaa. Ja pane minun sauvani pojan kasvoille.
30 Mutta pojan äiti sanoi: Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sinun sielusi elää: minä en jätä sinua. Ja Elisa nousi ja seurasi häntä.
31 Mutta Geehasi oli mennyt heidän edellänsä ja pannut sauvan pojan kasvoille, mutta tämä ei ääntänyt eikä kuullut. Niin hän tuli takaisin häntä vastaan ja kertoi hänelle sanoen: Poika ei herännyt.
32 Ja kun Elisa tuli huoneeseen, niin katso, poika makasi hänen vuoteessaan kuolleena.
33 Tultuaan sisään hän sulki oven, niin että he jäivät kahden, ja rukoili Herraa.
34 Senjälkeen hän nousi vuoteelle ja laskeutui pojan yli, pannen suunsa hänen suunsa päälle, silmänsä hänen silmiensä päälle ja kätensä hänen kättensä päälle. Ja kun hän näin kumartui hänen ylitsensä, lämpeni pojan ruumis.
35 Sitten hän kulki huoneessa kerran edestakaisin ja nousi ja kumartui hänen ylitsensä. Silloin poika aivasti seitsemän kertaa, ja senjälkeen poika avasi silmänsä.
36 Hän kutsui Geehasin ja sanoi: Kutsu se suunemilainen vaimo. Niin hän kutsui vaimon, ja tämä tuli hänen luokseen. Hän sanoi: Ota poikasi.
37 Ja vaimo tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen, kumartui maahan ja otti poikansa ja meni ulos.
38 Elisa palasi Gilgaliin, ja maassa oli nälänhätä. Ja kun profeetanoppilaat istuivat hänen edessänsä, sanoi hän palvelijallensa: Pane suuri pata liedelle ja keitä keitto profeetanoppilaille.
39 Niin muuan heistä meni kedolle poimimaan yrttejä ja löysi villin köynnöskasvin ja poimi siitä villikurkkuja viittansa täyden. Tultuaan hän leikkeli ne keittopataan, sillä he eivät tunteneet niitä.
40 Ja he kaatoivat miesten syödä, mutta kun nämä maistoivat keittoa, huusivat he ja sanoivat: Jumalan mies, padassa on kuolema! Eivätkä he voineet syödä.
41 Silloin hän sanoi: Tuokaa jauhoja. Ja hän heitti ne pataan. Sitten hän sanoi: Kaatakaa väen syödä. Eikä padassa ollut mitään vahingollista.
42 Ja eräs mies tuli Baal-Saalisasta ja toi Jumalan miehelle uutisleipää, kaksikymmentä ohraleipää ja tuleentumatonta viljaa repussansa. Silloin Elisa sanoi: Anna väelle syödä.
43 Mutta hänen palvelijansa sanoi: Kuinka minä voin tarjota siitä sadalle miehelle? Hän sanoi: Anna väelle syödä; sillä näin sanoo Herra: He syövät, ja jää tähteeksikin.
44 Ja hän tarjosi heille; ja he söivät, ja jäi tähteeksikin, Herran sanan mukaan.