Propheta Jona .
II. Lucu .
JOna rucoile HERra calan wadzas/ v. 2.
HERra anda calan cacaista hänen maalle jällens/ v. 11.
Joona 2:1 MUtta HERra toimitti suuren calan/ nielemän Jonata. Ja Jona oli calan wadzas colme päiwä ja colme yötä.
Joona 2:2 JA Jona rucoili hänen HERrans Jumalatans calan wadzast/ ja sanoi:
Joona 2:3 Minä huusin HERra minun ahdistuxesani/ ja hän wastais minua: minä parguin Helwetin wadzast/ ja sinä cuulit minun äneni.
Joona 2:4 Sinä heitit minun sywyteen keskelle merta/ nijn että allot minua pyörsit ymbärins/ caicki sinun laines ja aldos käwit minun päällidzeni.
Joona 2:5 Minä ajattelin minuni hyljätyxi sinun silmäis edestä/ cuitengin saan minä wielä nähdä sinun pyhän Templis.
Joona 2:6 Wedet piirsit minua ymbärins sieluni asti/ sywydet pijritit minun/ caisilisto peitti minun pääni.
Joona 2:7 Minä wajoisin wuorten perustuxen asti/ maa salpais minun teljilläns ijancaickisest: mutta sinä otit minun sieluni cadotuxest/ HERra minun Jumalan.
Joona 2:8 Cosca minun sielun epäili minusa/ nijn minä muistin HERran päälle: ja minun rucouxen tuli sinun tygös/ sinun pyhäsä Templisäs.
Joona 2:9 Mutta jotca luottawat turhaan/ ei he armo löydä.
Joona 2:10 Mutta minä tahdon uhrata kijtoxella/ minä pidän lupauxeni HERralle/ että hän autti minua.
Joona 2:11 Ja HERra sanoi calalle/ että hän oxensi Jonan maan päälle.