Se P. Paualin Epistola Galaterin tyge.
IV. Lucu.
4:1 MUtta mine sanon/ Nincauuan quin Periline' on Lapsi/ ei ole Henen ia Paluelian keskenä ychten eroitusta/ waicka hen ombi HErra ylitze caiken Tauaran/
Mutta minä sanon/ Niin kauan kuin perillinen on lapsi/ ei ole hänen ja palwelijan keskenä yhtään eroitusta/ waikka hän ompi Herra ylitse kaiken tawaran/
4:2 Waan hen on Edhustosmiesten ia Edesseisouain Hallusa hama' sihen Iselde märettyhyn aican asti.
Waan hän on edustusmiesten ja edessä seisowain hallussa hamaan siihen Isältä määrättyhyn aikaan asti.
4:3 Nin mös me/ coska me olima Lapset/ nin me olima ahdhistetud wlconaiste' Sätydhen alla.
Niin myös me/ koska me olimme lapset/ niin me olimme ahdistetut ulkonaisten säätyjen alla.
4:4 Mutta coska aica oli teutetty/ wloslehetti Jumala hene' Poiansa syndyneen Waimosta/ ia Lain alaisexi techtyn/ Ette hen ne iotca Lain alaiset olit/ lunastais/
Mutta koska aika oli täytetty/ uloslähetti Jumala hänen poikansa syntyneen waimosta/ ja lain alaiseksi tehdyn/ Että hän ne jotka lain alaiset olit/ lunastaisi/
4:5 Ette me henen Lapsixens pidheis luettama'
Että me hänen lapsiksen pitäisi luettaman.
4:6 Mutta ette te nyt Lapset oletta/ wloslehetti Jumala henen Poians Hengen teiden sydhemihin/ ioca hwta/ Abba/ racas Ise.
Mutta että te nyt lapset olette/ ulos lähetti Jumala hänen Poikanss Hengen teidän sydämihin/ joka huutaa/ Abba/ rakas Isä.
4:7 Nin eipe nyt sillen yxiken Oria ole/ waan auio Lapset/ Mutta ios he Lapset ouat/ Nin he mös ouat Jumalan Periliset Christusen cautta.
Niin eipä nyt silleen yksikään orja ole/ waan awiolapset/ Mutta jos he lapset owat/ Niin he myös owat Jumalan perilliset Kristuksen kautta.
4:8 Mutta sille aijalla coska te Jumalata ette tundeneet/ paluelitta te nijte iotca loonnostans eiuet Jumalat ollet.
Mutta sillä ajalla koska te Jumalata ette tunteneet/ palwelitte te niitä jotka luonnostansa eiwät jumalat olleet.
4:9 Mutta nyt sittequin te Jumalan tundenut oletta (ia palio enemin te Jumalalda tutudh oletta) Quinga te sis teiten iellenskienette ninen Heickoin ia taruitzepain Säätydhen tyge/ ioita te taas wastwdhesta caiketi tahdhotta paluella?
Mutta nyt sitten kuin te Jumalan tuntenut olette (ja paljo enemmin te Jumalalta tutut olette) Kuinka te siis teitän jällens käännätte niiden heikkoin ja tarwitsewain säätyjen tykö/ joita te taas wastuudesta kaiketi tahdotte palwella?
4:10 Te waarinotat Peiuest ia Cwcaudest/ ia Juhlast ia wodhenaijasta/
Te waarin otat päiwästä ja kuukaudesta/ ja juhlasta ja wuodenajasta/
4:11 Mine pelken teiste/ ettei mine ole lehes turhan teiden cochtan tötetehnyt.
Minä pelkään teistä/ ettei minä ole lähes turhaan teidän kohtaan työtä tehnyt.
4:12 Olcatta ninquin mine olen/ ette mine olen ninquin te.
Olkaatte niinkuin minä olen/ että minä olen niinkuin te.
4:13 Rackat Weliet (Mine rucolen teite) ette te miten ole minua wastan tehnyet. Te tiedhette/ ette mine olen Lihan heickoudhen cautta teille ensiste sarnanut Euangelium/
Rakkaat weljet (Minä rukoilen teitä/ että te mitään ole minua wastaan tehneet. Te tiedätte/ että minä olen lihan heikkouden kautta teille ensisti saarnannut ewankelium/
4:14 ia minun Kiusauxen ionga mine kerssin Lihan polesta/ eipe te ole ylencatzoneet eike hyliennet/ Waan ninquin Jumalan Engelin te minun coriasitta/
ja minun kiusauksen jonka minä kärsin lihan puolesta/ eipä te ole ylenkatsoneet eikä hyljänneet/ Waan niinkuin Jumalan enkelin te minut korjasitte/
4:15 Ja/ ninquin Christusen Iesusen. Mixi te silloin nin autuat olitta? Mine olen teiden Todhistaijan/ ios se olis mhadholinen ollut/ te olisitta teiden Silmen wloskaiuaneet/ ia minulle andaneet.
Ja/ niinkuin Kristuksen Jesuksen. Miksi te silloin niin autuaat olitte/ Minä olen teidän todistajain/ jos se oli mahdollinen ollut/ te olisitte teidän silmän ulos kaiwaneet/ ja minulle antaneet.
4:16 Olengo mine sis nyt tullut teiden Wiholisexi/ ette mine sanon teille totudhen?
Olenko minä siis nyt tullut teidän wiholliseksi/ että minä sanon teille totuuden?
4:17 He kijuauat teite ei hyuesti/ waan he tachtouat teite poiskietä minusta/ ette te kijuaisitta heite.
He kiiwaawat teitä ei hywästi/ waan he tahtowat teitä pois kääntää minusta/ että te kiiwaisitte heitä.
4:18 Kylle hyue on kijuata/ ios se aina tapachtupi Hywuydhen polen/ ia ei waiuoin silloin coska mine teiden tykenen olen.
Kyllä hywä on kiiwata/ jos se aina tapahtuupi hywyyden puoleen/ ja ei waiwoin silloin koska minä teidän tykönän olen.
4:19 Minun rackahat Lapseni/ iotca mine wastwdhest kiuun cansa iellenssynnyten/ sihenasti qin Christus teisse iongun moodhon sais.
Mutta rakkahat lapseni/ jotka minä wastuudesta kiwun kanssa jällens synnytin/ siihen asti kuin Kristus teissä jonkun muodon saisi.
4:20 Mutta mine soisin oleuani nyt teiden tykenän/ ia taidhaisin mwutta minun äneni. Eipe mine tiedhe mite mine teen testedes teiden cansan.
Mutta minä soisin olewani nyt teidän tykönän/ ja taitaisin muuttaa minun ääneni. Eipä minä tiedä mitä minä teen tästedes teidän kanssan.
4:21 Sanocat te minulle iotca tahdhotta Lain alla olla/ Eikö te Lakia ole cwleet?
Sanokaat te minulle jotka tahdotte lain alla olla/ Eikö te lakia ole kuulleet?
4:22 Sille kirioitettu o'bi/ Ette Abrahamilla caxi Poica oli/ Yxi Palckauaimost/ Toine' sijte wapahasta.
Sillä kirjoitettu ompi/ Että Abrahamilla kaksi poikaa oli/ Yksi palkkawaimosta/ Toinen siitä wapahasta.
4:23 Mutta ioca Palckauaimost oli/ se Lihasta syndynyt oli/ Mutta ioca sijte wapahasta oli/ se oli Lupauxe' cautta syndynyt.
Mutta joka palkkawaimosta oli/ se lihasta syntynyt oli/ Mutta joka siitä wapahasta/ se oli lupauksen kautta syntynyt.
4:24 Nämet sanat iotakin merkitzeuet/ Sille he ouat ne Caxi Testame'ti/ Yxi sijte Sinain woresta/ ioca Oriutehe' synnyttepi/ ioca o'bi se Agar.
Nämät sanat jotakin merkitsewät/ Sillä he owat ne kaksi testamentti/ Yksi siitä Sinain wuoresta/ joka orjuutehen synnyttääpi/ joka ompi se Agar.
4:25 Sille se Sinain woori Arabias cutzutan Agar/ ia wlottu haman Jerusalemin/ ioca nyt on/ Ja ombi Oriana ynne henen Lastens cansa.
Sillä se Sinain wuori Arabiassa kutsutaan Agar/ ja ulottuu hamaan Jerusalemiin/ joka nyt on/ Ja ompi orjana ynnä hänen lastensa kanssa.
4:26 Mutta se Jerusalem ioca ylhelle on/ se o'bi se wapah/ He' on caikein meiden Eiti.
Mutta se Jerusalem joka ylhäällä on/ se ompi se wapaa/ Hän on kaikkein meidän äiti.
4:27 Sille ette kirioitettu on/ Iloitze sine Lapsitoin ioca ei synnyte/ wlospacahdha ia Hwda sine ioca ei wastoin ole/ Sille ette sille yxineiselle palio enembi Lapsia on/ Quin sille iolla Mies on.
Sillä että kirjoitettu on/ Iloitse sinä lapsetoin joka ei synnytä/ Ulos pakahda ja huuda sinä joka ei wastoin ole/ Sillä että sillä yksinäisellä paljon enempi lapsia on/ Kuin sillä joka mies on.
4:28 Mutta Me (rackat Weliet) olema Lupauxen Lapset/ Isaachin cautta.
Mutta me (rakkaat weljet) olemme lupauksen lapset/ Isakin kautta.
4:29 Mutta sillemoto quin se ioca silloin Lihan cautta syndynyt oli/ wainosi hende ioca He'gen cautta syndynyt oli/ Nin se mös nyt kieupi.
Mutta sillä muotoa kuin se joka silloin lihan kautta syntynyt oli/ wainosi häntä joka Hengen kautta syntynyt oli/ Niin se myös nyt käypi.
4:30 Mutta mite Ramattu sanopi? Wlossyse palckauaimo Poicans ca'sa. Sille ette se Palckauaimon poica ei pidhe perime' sen wapahan Poian cansa.
Mutta mitä Raamattu sanoopi? Ulossysää palkkawaimo poikansa kanssa. Sillä että se palkkawaimon poika ei pidä perimän sen wapahan pojan kanssa.
4:31 Nin me nyt olema (rackat Weliet) ei Palckauaimo' poijat/ Waan sen Wapahan.
Niin me nyt olemme (rakkaat weljet) ei palkkawaimon pojat/ Waan sen wapahan.