Jesajan kirja
XXXV. Lucu.
Seurakunda se on Christusen Waldakunda/ waicka hen näky ylenannetuxi/ Nin hen quitengin Henges ombi sangen cunnialinen.
35:1 NEite sanopi HERRA Jumala. Ne Coruet ia Erimaat pite iloitzeman. Ja se aukijoin sija pite lustinen oleman/ ia cucoistaman ninquin Cuccainen.
Näitä sanoopi HERRA Jumala. Ne korwet ja erämaat pitää iloitseman. Ja se aukioin sija pitää lystinen oleman/ ja kukoistamaan niinkuin kukkanen.
35:2 Henen pite casuain wihottaman/ ia riemuliszna seisoman caikes Ilos ia riemudes. Sille ette Libanon cunnia henelle annetan/ se Carmelin ia Saron caunistos. Ja he näkeuet sen HERRAN Herrauden/ ia sen meiden Jumalan Cauniudhen.
Hänen pitää kaswain wihottaman/ ja riemuisena seisoman kaikessa ilossa ja riemussa. Sillä että Libanonin kunnia hänelle annetaan/ se Karmelin ja Saron kaunistus. Ja he näkewät sen HERRAN herrauden/ ja sen meidän Jumalan kauneuden.
35:3 Wahuistacat ne wäsyuet kädhet/ ia tuetkat ne nändynet Poluet.
Wahwistakaat ne wäsyneet kädet/ ja tuetkaa ne nääntyneet polwet.
35:4 Sanocat nijlle heickomielisille. Olcat turuas/ ia elket pelietkö. Catzocat/ Teiden Jumalan tulepi costamahan/ se Jumala ioca maxapi/ hen tulepi ia wapactapi teite.
Sanokaat niille heikkomielisille. Olkaat turwassa/ ja älkäät pelätkö. Katsokaat/ Teidän Jumalan tuleepi kostamaan/ se Jumala joka maksaapi/ hän tuleepi ja wapahtaapi teitä.
35:5 Silloin auaitan ninen Sokiadhen Silmet/ ia Curoin coruat aukeneuat.
Silloin awataan niiden sokeain silmät/ ja kuuroin korwat aukenewat.
35:6 Silloin ne Rambat hyppeuet ninquin Peurat. Ja se Myckein kieli pacachtapi kijtoxehen. Sille ette Coruesa Wedhet pite wloswotaman/ ia Wirdhat Erimaasa.
Silloin ne rammat hyppiwät niinkuin peurat. Ja se mykkäin kieli pakahtuupi kiitokseen. Sillä että korwessa wedet pitää uloswuotaman/ ja wirrat erämaasssa.
35:7 Ja carckia paicka pite Järuexi souitettaman. Ja quiua Maa/ pite Cohuuaxi wedhexi tuleman. Ja sijnä Coopas/ cussa Kerme macasi/ pite heinen ia Roghon ia Caisilan seisoman.
Ja karkea paikka pitää järweksi sowitettaman. Ja kuiwa maa/ pitää kuohuwaksi wedeksi tuleman. Ja siinä kuopassa/ kussa käärme makasi/ pitää heinän ja ruohon ja kaislan seisoman.
35:8 Ja sijne mös pite Matka ia Tie oleman/ ia se pite Pyhexi Tiexi cututzttaman/ ettei Kengen sastainen site möden waellaisi. Ja se sama pite heiden edesens oleman/ ionga päle keudhen/ nin/ ette mös ne Tyhmet/ euet taidha exyue.
Ja siinä myös pitää matka ja tie oleman/ ja se pitää pyhäksi tieksi kutsuttaman/ ettei kenkään saastainen sitä myöten waeltaisi. Ja se sama pitää heidän edessänsä oleman/ jonka päällä käyden/ niin/ että myös ne tyhmät/ eiwät taida eksyä.
35:9 Eipe sielle Jalopeura oleman pidhe/ eike iocu iulma Peto site möden mene/ eikä sielle leute. Wan ne Lunastetut pite site möden waeldaman.
Eipä siellä jalopeura oleman pidä/ eikä joku julma peto sitä myöten mene/ eikä siellä löytää. Waan ne lunastetut pitää sitä myöten waeltaman.
35:10 Ne HERRAN Lunastetut palaiauat ia tuleuat sen cautta Zionihin riemun cansa/ ia ijancaikinen Ilo pite oleman heiden pääns päle. Ilon ia Riemun he käsitteuet/ ia mureh ia Hocaus pite pakeneman/ sanoi HERRA Caikiwaldias.
Ne HERRAN lunastetut palajawat ja tulewat sen kautta Zioniin riemun kassa/ ja iankaikkinen ilo pitää oleman heidän päänsä päällä. Ilon ja riemun he käsittäwät/ ja murhe ja huokaus pitää pakeneman/ sanoi HERRA Kaikkiwaltias.