Toinen aikakirja
932
7 Mutta te olkaa lujat älkääkä
antako kättenne vaipua, sillä
teidän työllänne on palkkansa.
8 Kun Aasa kuuli nämä profeet-
ta Oodedin sanat ja ennustuk-
sen, rohkaisi hän mielensä ja
toimitti pois iljetykset koko Juu-
dan ja Benjaminin maasta ja
niistä kaupungeista, jotka hän oli
valloittanut Efraimin vuoristosta,
ja uudisti Herran alttarin, joka
oli Herran eteisen edessä.
9 Ja hän kokosi koko Juudan ja
Benjaminin ja myöskin heidän
luonaan asuvat muukalaiset, jot-
ka olivat tulleet Efraimista, Ma-
nassesta ja Simeonista, sillä
monet olivat siirtyneet Israelista
hänen luokseen nähtyänsä, että
Herra, hänen Jumalansa, oli hä-
nen kanssaan.
10 Ja he kokoontuivat Jerusa-
lemiin Aasan viidennentoista hal-
litusvuoden kolmannessa kuussa
11 ja uhrasivat sinä päivänä
Herralle saaliista, minkä he oli-
vat tuoneet, seitsemänsataa raa-
vasta ja seitsemäntuhatta lam-
masta.
12 Ja he tekivät liiton, että etsi-
sivät Herraa, isiensä Jumalaa,
kaikesta sydämestään ja kaikes-
ta sielustaan,
13 ja että jokainen, joka ei etsi-
nyt Herraa, Israelin Jumalaa, oli
surmattava, olipa hän pieni tai
suuri, mies tai nainen.
14 Ja he vannoivat valan Herral-
le suurella äänellä riemun raiku-
essa ja torvien ja pasunain pau-
hatessa.
15 Ja koko Juuda iloitsi siitä
valasta, sillä he olivat vannoneet
sen kaikesta sydämestään, ja he
etsivät Herraa kaikella halullansa
ja löysivät hänet; niin Herra soi
heidän päästä rauhaan joka ta-
holla.
16 Kuningas Aasa erotti äitinsä-
kin Maakan kuningattaren arvos-
ta, koska tämä oli pystyttänyt
inhotuksen Aseralle; Aasa kukisti
inhotuksen, rouhensi ja poltti
sen Kidronin laaksossa.
17 Mutta uhrikukkulat eivät hä-
vinneet Israelista. Kuitenkin Aa-
san sydän oli ehyesti Herralle
antautunut, niin kauan kuin hän
eli.
18 Ja hän vei Jumalan temppe-
liin isänsä pyhät lahjat ja omat
pyhät lahjansa: hopeata, kultaa
ja kalua.
19 Eikä ollut sotaa Aasan kol-
