Ensimmäinen Mooseksen kirja
7
olen saanut pojan Herran avulla.
2 Ja taas hän synnytti pojan,
veljen Kainille, Aabelin. Ja Aabe-
lista tuli lampuri, mutta Kainista
peltomies.
3 Ja jonkun ajan kuluttua tapah-
tui, että Kain toi maan hedelmis-
tä uhrilahjan Herralle;
4 ja myöskin Aabel toi uhrilahjan
laumansa esikoisista, niiden ras-
voista. Ja Herra katsoi Aabelin
ja hänen uhrilahjansa puoleen;
5 mutta Kainin ja hänen uhrilah-
jansa puoleen hän ei katsonut.
Silloin Kain vihastui kovin, ja hä-
nen hahmonsa synkistyi.
6 Ja Herra sanoi Kainille: Miksi
olet vihastunut, ja miksi hahmosi
synkistyy?
7 Eikö niin: jos teet hyvin, voit
kohottaa katseesi; mutta jos et
hyvin tee, niin väijyy synti ovella,
ja sen halu on sinuun, mutta
hallitse sinä sitä!
8 Ja Kain sanoi veljellensä Aa-
belille: Menkäämme kedolle. Ja
heidän kedolla ollessansa Kain
karkasi veljensä Aabelin kimp-
puun ja tappoi hänet.
9 Niin Herra sanoi Kainille: Mis-
sä on veljesi Aabel? Hän vastasi:
En tiedä; olenko minä veljeni
vartija?
10 Ja hän sanoi: Mitä olet teh-
nyt? Kuule, veljesi veri huutaa
minulle maasta.
11 Ja nyt ole kirottu ja karkoi-
tettu pois tältä vainiolta, joka
avasi suunsa ottamaan veljesi
veren sinun kädestäsi.
12 Kun maata viljelet, ei se ole
enää sinulle satoansa antava;
kulkija ja pakolainen pitää sinun
oleman maan päällä.
13 Ja Kain sanoi Herralle: Syylli-
syyteni on suurempi, kuin että
sen kantaa voisin.
14 Katso, sinä karkoitat minut
nyt pois vainiolta, ja minun täy-
tyy lymytä sinun kasvojesi edes-
tä ja olla kulkija ja pakolainen
maan päällä; ja kuka ikinä minut
kohtaa, se tappaa minut.
15 Mutta Herra sanoi hänelle:
Sentähden, kuka ikinä tappaa
Kainin, hänelle se pitää seitsen-
kertaisesti kostettaman. Ja Herra
pani Kainiin merkin, ettei kukaan,
joka hänet kohtaisi, tappaisi
häntä.
16 Niin Kain poistui Herran kas-
vojen edestä ja asettui asumaan
Noodin maahan, itään päin Ee-
denistä.
