Ensimmäinen Mooseksen kirja
70
sanoen: Kun veljeni Eesau koh-
taa sinut ja kysyy: 'Kenen sinä
olet, ja mihin menet, ja kenen
ovat nuo elukat tuolla edelläsi?'
18 niin vastaa: 'Ne ovat palveli-
jasi Jaakobin, lähetetyt lahjaksi
herralleni Eesaulle; ja katso,
myös hän itse tulee jäljessäm-
me.'
19 Samoin hän käski toista ja
kolmatta ja kaikkia muita, jotka
laumoja ajoivat, sanoen: Juuri
näin on teidän sanottava Eesaul-
le, kun tapaatte hänet.
20 Ja sanokaa myös: 'Katso, si-
nun palvelijasi Jaakob tulee
meidän jäljessämme.' Sillä hän
ajatteli: Minä koetan lepyttää
häntä lahjalla, joka kulkee edel-
läni. Sitten astun itse hänen
kasvojensa eteen; ehkä hän ot-
taa minut ystävällisesti vastaan.
21 Niin lahja kulki hänen edel-
länsä, mutta itse hän jäi siksi
yöksi leiriin.
22 Mutta yöllä hän nousi, otti
molemmat vaimonsa ja molem-
mat orjattarensa ja yksitoista
lastansa ja meni kahlauspaikasta
Jabbokin yli.
23 Ja hän otti heidät ja vei hei-
dät joen yli ja vei sen yli kaiken,
mitä hänellä oli.
24 Ja Jaakob jäi yksinänsä toi-
selle puolelle. Silloin painiskeli
hänen kanssaan muuan mies
päivän koittoon saakka.
25 Ja kun mies huomasi, ettei
hän häntä voittanut, iski hän
häntä lonkkaluuhun, niin että
Jaakobin lonkka nyrjähti hänen
painiskellessaan hänen kanssaan.
26 Ja mies sanoi: Päästä minut,
sillä päivä koittaa. Mutta hän
vastasi: En päästä sinua, ellet
siunaa minua.
27 Ja hän sanoi hänelle: Mikä
sinun nimesi on? Hän vastasi:
Jaakob.
28 Silloin hän sanoi: Sinun ni-
mesi älköön enää olko Jaakob,
vaan Israel, sillä sinä olet tais-
tellut Jumalan ja ihmisten kans-
sa ja olet voittanut.
29 Ja Jaakob kysyi ja sanoi: Il-
moita nimesi. Hän vastasi: Miksi
kysyt minun nimeäni? Ja hän
siunasi hänet siinä.
30 Ja Jaakob antoi sille paikalle
nimen Penuel, sillä, sanoi hän,
minä olen nähnyt Jumalan kas-
voista kasvoihin, ja kuitenkin on
minun henkeni pelastunut.
31 Ja kun hän oli kulkenut Pe-
