Joosuan kirja
461
vaski- ja rautakalut olkoot pyhi-
tetyt Herralle; ne joutukoot Her-
ran aartehistoon.
20 Silloin kansa nosti sotahuu-
don ja pasunoihin puhallettiin.
Kun kansa kuuli pasunan äänen,
niin se nosti kovan sotahuudon;
silloin kukistui muuri siihen paik-
kaansa, ja kansa ryntäsi ylös
kaupunkiin, kukin suoraan eteen-
sä. Niin he valloittivat kaupungin.
21 Ja he vihkivät miekan terällä
tuhon omaksi kaiken, mitä kau-
pungissa oli, miehet ja naiset,
nuoret ja vanhat, vieläpä härät,
lampaat ja aasit.
22 Mutta niille kahdelle miehelle,
jotka olivat olleet vakoilemassa
maata, Joosua sanoi: Menkää
sen porton taloon ja tuokaa
nainen ja kaikki hänen omaisen-
sa sieltä ulos, niinkuin olette
hänelle vannoneet.
23 Silloin ne nuoret miehet, jot-
ka olivat olleet vakoilemassa,
menivät ja toivat ulos Raahabin
sekä hänen isänsä, äitinsä, vel-
jensä ja kaikki hänen omaisensa;
kaikki hänen sukulaisensa he
toivat ulos ja jättivät heidät Is-
raelin leirin ulkopuolelle.
24 Mutta kaupungin ja kaikki,
mitä siinä oli, he polttivat tulella;
ainoastaan hopean, kullan sekä
vaski- ja rautakalut he panivat
Herran huoneen aartehistoon.
25 Mutta portto Raahabin sekä
hänen isänsä perheen ja kaikki
hänen omaisensa Joosua jätti
henkiin; ja hän jäi asumaan Is-
raelin keskuuteen, aina tähän
päivään asti, koska hän oli pii-
lottanut ne tiedustelijat, jotka
Joosua oli lähettänyt vakoile-
maan Jerikoa.
26 Siihen aikaan Joosua vannot-
ti tämän valan: Kirottu olkoon
Herran edessä se mies, joka
ryhtyy rakentamaan tätä Jerikon
kaupunkia. Sen perustuksen las-
kemisesta hän menettäköön esi-
koisensa ja sen porttien pystyt-
tämisestä nuorimpansa.
27 Ja Herra oli Joosuan kanssa,
ja hänen maineensa levisi kautta
maan.
7 luku
Tappio Ain luona. Aakanin var-
kaus ja rangaistus.
1 Mutta israelilaiset menettelivät
uskottomasti anastamalla itsel-
