Joosuan kirja
453
teidän Jumalanne, on Jumala
ylhäällä taivaassa ja alhaalla
maan päällä.
12 Niin vannokaa nyt minulle
Herran kautta, että niinkuin minä
olen tehnyt teille laupeuden, te-
kin teette laupeuden minun isäni
perheelle; ja antakaa minulle
varma merkki siitä,
13 että jätätte eloon minun isä-
ni, äitini, veljeni, sisareni ja kaik-
ki heidän omaisensa ja pelastat-
te meidät kuolemasta.
14 Niin miehet sanoivat hänelle:
Me vastaamme hengellämme
teidän hengestänne, jos vain et-
te ilmaise tätä meidän asiaam-
me. Kun Herra antaa meille tä-
män maan, niin me osoitamme
sinulle laupeutta ja uskollisuutta.
15 Ja hän laski heidät köydellä
alas ikkunasta, sillä hänen ta-
lonsa oli kiinni kaupungin muu-
rissa, niin että hän asui muuris-
sa kiinni.
16 Ja hän sanoi heille: Menkää
vuoristoon, etteivät takaa-ajajat
kohtaisi teitä, ja olkaa siellä pii-
lossa kolme päivää, kunnes ta-
kaa-ajajat ovat palanneet; sitten
voitte lähteä matkaanne.
17 Niin miehet sanoivat hänelle:
Me olemme vapaat siitä valasta,
jonka meillä vannotit,
18 jollet sinä, kun me tulemme
tähän maahan, sido tätä punais-
ta nauhaa siihen ikkunaan, josta
laskit meidät alas, ja kokoa
isääsi, äitiäsi, veljiäsi ja isäsi ko-
ko perhettä luoksesi taloon.
19 Ja kuka vain menee talosi
ovesta ulos, sen veri tulkoon
hänen oman päänsä päälle, ja
me olemme vastuusta vapaat;
mutta kuka vain on sinun kans-
sasi talossa, sen veri tulkoon
meidän päämme päälle, jos ke-
nen käsi sattuu häneen.
20 Mutta jos sinä ilmaiset tämän
meidän asiamme, niin me olem-
me vapaat valasta, jonka meillä
vannotit.
21 Ja hän sanoi: Olkoon, niin-
kuin sanotte, ja päästi heidät
menemään, ja he lähtivät. Ja
hän sitoi sen punaisen nauhan
ikkunaan.
22 Niin he lähtivät ja tulivat
vuoristoon ja viipyivät siellä kol-
me päivää, kunnes takaa-ajajat
olivat palanneet. Ja takaa-ajajat
etsivät heitä kaikkialta tien var-
relta, mutta eivät löytäneet.
23 Sitten nuo kaksi miestä