Ensimmäinen Mooseksen kirja
43
portista, sanoen:
11 Ei, herrani, vaan kuule minua.
Vainion minä lahjoitan sinulle ja
myöskin luolan, joka siinä on,
minä lahjoitan sinulle; kansalais-
teni nähden minä sen sinulle
lahjoitan. Hautaa vainajasi.
12 Ja Aabraham kumarsi maan
kansalle
13 ja puhui Efronille, maan kan-
san kuullen, sanoen: Jospa kui-
tenkin - oi, kuule minua! Minä
maksan vainion hinnan; ota se
minulta ja anna minun haudata
siihen vainajani.
14 Efron vastasi Aabrahamille,
sanoen hänelle:
15 Herrani, kuule minua. Neljän-
sadan hopeasekelin maa, mitä
se minulle ja sinulle merkitsee?
Hautaa vainajasi.
16 Kuultuaan Efronin sanat Aab-
raham punnitsi Efronille sen ra-
hasumman, jonka tämä oli mai-
ninnut heettiläisten kuullen, nel-
jäsataa hopeasekeliä, kaupassa
käypää.
17 Niin Efronin vainio, joka on
Makpelassa itään päin Mamresta,
sekä vainio että siellä oleva luo-
la ynnä kaikki puut, jotka kas-
voivat vainiolla, koko sillä alueel-
la,
18 joutuivat Aabrahamin omaksi
kaikkien heettiläisten nähden,
jotka kulkivat hänen kaupunkinsa
portista.
19 Senjälkeen Aabraham hautasi
vaimonsa Saaran luolaan, joka
on Makpelan vainiolla, itään päin
Mamresta, se on Hebronista,
Kanaanin maassa.
20 Niin vainio ja siellä oleva
luola siirtyi heettiläisiltä Aabra-
hamille, perintöhaudaksi.
24 luku
Aabrahain palvelija noutaa Rebe-
kan Iisakille vaimoksi.
1 Ja Aabraham oli vanha ja iäl-
liseksi tullut, ja Herra oli siunan-
nut Aabrahamia kaikessa.
2 Niin Aabraham sanoi palvelijal-
lensa, talonsa vanhimmalle, joka
hallitsi kaikkea, mitä hänellä oli:
Pane kätesi kupeeni alle.
3 Minä vannotan sinua Herran,
taivaan ja maan Jumalan, kaut-
ta, ettet ota pojalleni vaimoa
kanaanilaisten tyttäristä, joiden
keskuudessa minä asun,
4 vaan menet minun omaan
