Ensimmäinen Mooseksen kirja
35
pysähdy mihinkään lakeudella.
Pakene vuorille, ettet hukkuisi.
18 Mutta Loot sanoi heille: Oi
herrani, ei niin!
19 Katso, palvelijasi on saanut
armon sinun silmiesi edessä, ja
suuri on sinun laupeutesi, jota
olet minulle osoittanut pelas-
taaksesi henkeni, mutta minä en
voi päästä pakoon vuorille; pel-
kään, että onnettomuus saavut-
taa minut ja minä kuolen.
20 Katso, tuolla on kaupunki lä-
hellä, vähän matkan päässä,
paetakseni sinne; salli minun pe-
lastua sinne - onhan se vähän
matkan päässä - jäädäkseni
eloon.
21 Ja hän sanoi hänelle: Katso,
minä teen sinulle mieliksi tässä-
kin kohden; en hävitä kaupunkia,
josta puhut.
22 Pakene nopeasti sinne, sillä
minä en voi tehdä mitään, en-
nenkuin olet sinne saapunut. Sii-
tä kaupunki sai nimekseen Soo-
ar.
23 Aurinko oli noussut, kun Loot
saapui Sooariin.
24 Ja Herra antoi sataa Sodo-
man ja Gomorran päälle tulikiveä
ja tulta, Herran tyköä taivaasta,
25 ja hävitti nämä kaupungit
ynnä koko lakeuden sekä kaikki
niiden kaupunkien asukkaat ja
maan kasvullisuuden.
26 Ja Lootin vaimo, joka tuli
hänen jäljessään, katsoi taak-
sensa, ja niin hän muuttui suo-
lapatsaaksi.
27 Aabraham nousi varhain aa-
mulla ja meni siihen paikkaan,
jossa hän oli seisonut Herran
edessä,
28 katseli Sodomaan ja Gomor-
raan päin ja yli koko lakeuden,
ja katso, maasta nousi savu
niinkuin pätsin savu.
29 Kun Jumala tuhosi sen la-
keuden kaupungit, muisti Jumala
Aabrahamia ja johdatti Lootin
pois hävityksen keskeltä, hävittä-
essään ne kaupungit, joissa Loot
oli asunut.
30 Ja Loot lähti Sooarista ja
asettui vuoristoon molempien
tyttäriensä kanssa, sillä hän pel-
käsi asua Sooarissa; ja hän asui
luolassa, hän ja hänen molem-
mat tyttärensä.
31 Niin vanhempi sanoi nuo-
remmalle: Isämme on vanha, ei-
kä tässä maassa ole ketään
miestä, joka voisi tulla luoksem-
