Neljäs Mooseksen kirja
315
kää tai oinasta tai karitsaa tai
vohlaa uhrattaessa.
12 Niin monta kuin uhrieläimiä
on, niin tehkää näin kullekin,
niin monta kuin niitä on.
13 Jokainen maassa syntynyt
tehköön näin, tuodessaan suloi-
sesti tuoksuvan uhrin Herralle.
14 Ja jos muukalainen, joka
asuu teidän luonanne tai on ai-
niaaksi asettunut teidän keskuu-
teenne, tahtoo uhrata suloisesti
tuoksuvan uhrin Herralle, niin
hän tehköön, niinkuin tekin teet-
te.
15 Seurakunnassa olkoon laki
sama teillä kuin muukalaisellakin,
joka asuu teidän luonanne. Tä-
mä olkoon teille ikuinen säädös
sukupolvesta sukupolveen. Se,
mikä koskee teitä, koskekoon
myös muukalaista Herran edes-
sä.
16 Sama laki ja sama oikeus ol-
koon sekä teillä että muukalai-
sella, joka asuu teidän luonanne.
17 Ja Herra puhui Moosekselle
sanoen:
18 Puhu israelilaisille ja sano
heille: Kun tulette siihen maa-
han, johon minä teidät vien,
19 niin syödessänne sen maan
leipää antakaa Herralle anti.
20 Ensimmäisistä jyvärouheistan-
ne antakaa kakku anniksi; anta-
kaa se, niinkuin puimatantereelta
annatte annin.
21 Ensimmäisistä jyvärouheistan-
ne antakaa Herralle anti suku-
polvesta sukupolveen.
22 Mutta jos erehdyksestä jätät-
te täyttämättä jonkun näistä
käskyistä, jotka Herra on Moo-
sekselle puhunut,
23 mitä hyvänsä, mistä Herra
Mooseksen kautta on teille käs-
kyn antanut, siitä päivästä lähti-
en, jolloin Herra antoi käskynsä,
ja edelleen sukupolvesta suku-
polveen,
24 niin, jos rikkomus tapahtui
seurakunnan tietämättä, ereh-
dyksestä, uhratkoon koko seura-
kunta mullikan polttouhriksi, su-
loiseksi tuoksuksi Herralle, ynnä
siihen kuuluvan ruoka- ja juo-
mauhrin, niinkuin säädetty on,
sekä kauriin syntiuhriksi.
25 Kun pappi sitten on toimitta-
nut sovituksen kaikelle israelilais-
ten seurakunnalle, niin rikkomus
annetaan heille anteeksi; sillä se
on ollut erehdys ja he ovat tuo-
neet lahjansa uhriksi Herralle
