Neljäs Mooseksen kirja
311
sivat kasvoilleen Israelin kansan
koko seurakunnan eteen.
6 Mutta Joosua, Nuunin poika,
ja Kaaleb, Jefunnen poika, jotka
olivat olleet mukana maata va-
koilemassa, repäisivät vaatteensa
7 ja puhuivat kaikelle israelilais-
ten seurakunnalle näin: Maa, jo-
ta kävimme vakoilemassa, on
ylen ihana maa.
8 Jos Herra on meille suosiolli-
nen, niin hän vie meidät siihen
maahan ja antaa sen meille,
maan, joka vuotaa maitoa ja
mettä.
9 Älkää vain kapinoiko Herraa
vastaan älkääkä peljätkö sen
maan kansaa, sillä heitä ei ole
meille kuin suupalaksi. Heidän
varjelijansa on väistynyt heistä,
mutta meidän kanssamme on
Herra. Älkää te heitä peljätkö.
10 Silloin koko seurakunta vaati
heitä kivitettäviksi, mutta Herran
kirkkaus ilmestyi kaikille israeli-
laisille ilmestysmajassa.
11 Ja Herra sanoi Moosekselle:
Kuinka kauan tämä kansa pitää
minua pilkkanaan eikä usko mi-
nuun, huolimatta kaikista tunnus-
teoista, jotka minä olen tehnyt
sen keskuudessa?
12 Minä tuhoan sen rutolla ja
hävitän sen perinjuurin, mutta
sinusta minä teen suuremman ja
väkevämmän kansan, kuin se on.
13 Mutta Mooses sanoi Herralle:
Ovathan egyptiläiset kuulleet, et-
tä sinä voimallasi olet vienyt
tämän kansan heidän keskeltän-
sä.
14 Ja he ovat puhuneet siitä
sen maan asukkaille; hekin siis
ovat kuulleet, että sinä, Herra,
olet tämän kansan keskellä, sinä
Herra, joka olet sille ilmestynyt
silmästä silmään, ja että sinun
pilvesi pysyy heidän päällänsä ja
että sinä kuljet heidän edellänsä
pilvenpatsaassa päivin ja tulen-
patsaassa öin.
15 Mutta jos sinä nyt surmaat
tämän kansan, niinkuin yhden
miehen, niin kansat, jotka saavat
kuulla sitä kerrottavan sinusta,
sanovat näin:
16 'Koska Herra ei kyennyt vie-
mään tätä kansaa siihen maa-
han, jonka hän oli heille valalla
vannoen luvannut, tappoi hän
heidät erämaahan.'
17 Osoittautukoon nyt sinun
suuri voimasi, Herra, niinkuin
olet puhunut sanoen:
