Ensimmäinen makkabealaisten kirja
2623
miestä hyökkäämään Juudan
maahan ja hävittämään sitä,
niinkuin kuningas oli käskenyt.
40. He lähtivät liikkeelle kaikkine
sotavoimineen, ja tultuaan perille
he asettuivat leiriin Emmauksen
läheisyyteen tasangolle.
41. Kun maan kauppiaat saivat
kuulla heistä sanoman, ottivat
he ylen paljon hopeaa ja kultaa
ynnä jalkakahleita ja tulivat lei-
riin ostamaan israelilaisia orjiksi.
Ja heihin liittyi lisäksi sotajouk-
koja Syyriasta ja muiden vie-
rasheimoisten maasta.
42. Kun nyt Juudas ja hänen
veljensä näkivät, että tuhon uhka
yhä suureni ja että sotajoukot
olivat leiriytyneet heidän alueel-
lensa, ja kun he saivat tietää,
mitä kuningas oli käskenyt tehdä
heidän kansalleen, sen tuhoksi
ja häviöksi,
43. niin he sanoivat toinen toisil-
lensa: "Nostakaamme jälleen
kansamme sen alennuksesta ja
taistelkaamme kansamme ja py-
häkön puolesta".
44. Ja kansanjoukko kokoontui
ollakseen valmiina taisteluun ja
rukoillakseen ja pyytääkseen ar-
moa ja laupeutta.
45. Mutta Jerusalem oli asuma-
ton kuin erämaa, eikä kukaan
sen lapsista mennyt sinne eikä
sieltä ulos; pyhäkkö oli maahan
tallattu, ja muukalaiset olivat sen
linnassa; se oli pakanain maja-
paikkana. Ilo oli hävinnyt Jaako-
bista, vaiennut oli huilu ja kan-
nel.
46. Niin he kokoontuivat ja tuli-
vat Mispaan, joka on vastapäätä
Jerusalemia, sillä Mispa oli enti-
sistä ajoista ollut Israelissa ru-
kouspaikka.
47. Ja he paastosivat sinä päi-
vänä, pukeutuivat surupukuun ja
sirottivat tuhkaa päähänsä ja re-
päisivät vaatteensa.
48. Sitten he levittivät lakikirjan,
yhden niistä kirjoista, joita paka-
nat etsivät piirtääksensä niihin
epäjumalainsa kuvia.
49. Ja he toivat esiin pappispu-
vut, uutisuhrit ja kymmenykset ja
antoivat niiden nasiirien astua
esiin, joiden määräaika oli men-
nyt umpeen.
50. Ja he huusivat suurella ää-
nellä taivaan puoleen sanoen:
"Mitä meidän on näille tehtävä,
ja mihin meidän on ne vietävä?
51. Onhan sinun pyhäkkösi
