Ensimmäinen makkabealaisten kirja
2613
24. Ja otettuaan kaiken hän läk-
si omaan maahansa. Vielä hän
pani toimeen verilöylyn ja lausui
suuria herjauksia.
25. Silloin tuli suuri suru Israe-
liin, kaikkiin sen paikkakuntiin,
26. ja päämiehet ja vanhimmat
huokailivat, neitsyet ja nuorukai-
set olivat voimattomat, ja nais-
ten kauneus katosi.
27. Jokainen ylkä viritti valitus-
laulun, ja morsian kammiossaan
murehti.
28. Maa vapisi asukastensa täh-
den, ja koko Jaakobin huone
peittyi häpeään.
29. Kaksi vuotta sen jälkeen ku-
ningas lähetti ylimmäisen veron-
kantajan Juudan kaupunkeihin;
hän tuli Jerusalemiin vahva sota-
joukko mukanansa.
30. Ja hän puhui heille kavalasti
rauhallisia sanoja, niin että he
uskoivat häntä. Mutta äkkiar-
vaamatta hän hyökkäsi kaupun-
gin kimppuun, tuotti sille suuren
tappion ja surmautti paljon vä-
keä Israelissa.
31. Ja ryöstettyään kaupungin
hän poltti sen tulella ja repi
maahan sen talot ja muurit sen
ympäriltä.
32. He veivät vangeiksi naiset ja
lapset ja anastivat karjan.
33. Daavidin kaupungin he va-
rustivat suurella ja vahvalla muu-
rilla ja vahvoilla torneilla, niin
että siitä tuli heille linnoitus.
34. Sitten he sijoittivat sinne
syntistä väkeä, jumalattomia
miehiä, jotka sinne linnoittautui-
vat.
35. Ja he varasivat sinne aseita
ja ruokatarpeita ja panivat sinne
Jerusalemista keräämänsä saa-
liin. Siitä linnasta tuli suuri pau-
la.
36. Ja siitä tuli paikka, josta py-
häkköä väijyttiin, ja Israelin paha
vastustaja kaikeksi ajaksi.
37. Ja he vuodattivat viatonta
verta pyhäkön ympärillä ja he
saastuttivat pyhäkön.
38. Silloin pakenivat heidän täh-
tensä Jerusalemin asukkaat ja
siitä tuli muukalaisten asuinsija.
Se tuli vieraaksi omille vesoillen-
sa, ja sen lapset jättivät sen.
39. Sen pyhäkkö tuli autioksi
kuin erämaa, sen juhlat muuttui-
vat murheeksi, sen sapatit pil-
kaksi, sen kunnia halveksumisek-
si.
40. Niin suuri kuin oli ollut sen
