Johanneksen ilmestys
2410
hetkessä tuhoutui!"
20 Riemuitse hänestä, taivas, ja
te pyhät ja apostolit ja profee-
tat; sillä Jumala on hänet tuo-
minnut ja kostanut hänelle tei-
dän tuomionne.
21 Ja väkevä enkeli otti kiven,
niinkuin suuren myllynkiven, ja
heitti sen mereen sanoen: "Näin
heitetään kiivaasti pois Babylon,
se suuri kaupunki, eikä sitä enää
löydetä."
22 Ei kuulla sinussa enää kante-
leensoittajain ja laulajain, huilun-
ja torvensoittajain ääntä; ei löy-
detä sinusta enää minkään am-
matin taituria; ei kuulla sinussa
enää myllyn jyrinää;
23 ei loista sinussa enää lam-
pun valo; ei kuulla sinussa enää
huutoa yljälle eikä huutoa mor-
siamelle; sillä sinun kauppiaasi
olivat maan mahtavia, ja sinun
velhoutesi villitsi kaikki kansat;
24 ja hänestä on löydetty pro-
feettain ja pyhien veri ja kaikkien
veri, jotka maan päällä ovat ta-
petut.
19 luku
Taivaallinen joukko ylistää Juma-
laa, kun Babylon on kukistunut
ja Karitsan häät ovat tulleet 1 –
10. Kristus sotajoukkoineen läh-
tee sotaan 11 – 16. Taivaan lin-
nut kutsutaan Jumalan suurelle
aterialle 17, 18; peto ja väärä
profeetta heitetään tuliseen jär-
veen 19 – 21.
1 Sen jälkeen minä kuulin
ikäänkuin kansan paljouden suu-
ren äänen taivaassa sanovan:
"Halleluja! Pelastus ja kunnia ja
voima on Jumalan, meidän Ju-
malamme.
2 Sillä totiset ja vanhurskaat
ovat hänen tuomionsa; sillä hän
on tuominnut sen suuren porton,
joka turmeli maan haureudel-
laan, ja on kostanut ja on vaa-
tinut hänen kädestänsä palveli-
jainsa veren."
3 Ja he sanoivat toistamiseen:
"Halleluja!" Ja hänen savunsa
nousee aina ja iankaikkisesti.
4 Ja ne kaksikymmentä neljä
vanhinta ja neljä olentoa lanke-
sivat maahan ja kumartaen ru-
koilivat Jumalaa, joka valtais-
tuimella istuu, ja sanoivat:
"Amen, halleluja!"
5 Ja valtaistuimelta lähti ääni,
