Jaakobin kirje
2374
6 Myös kieli on tuli, on vääryy-
den maailma; kieli on se meidän
jäsenistämme, joka tahraa koko
ruumiin, sytyttää tuleen elämän
pyörän, itse syttyen helvetistä.
7 Sillä kaiken luonnon, sekä pe-
tojen että lintujen, sekä mateli-
jain että merieläinten luonnon,
voi ihmisluonto kesyttää ja onkin
kesyttänyt;
8 mutta kieltä ei kukaan ihminen
voi kesyttää; se on levoton ja
paha, täynnä kuolettavaa myrk-
kyä.
9 Kielellä me kiitämme Herraa ja
Isää, ja sillä me kiroamme ihmi-
siä, Jumalan kaltaisiksi luotuja;
10 samasta suusta lähtee kiitos
ja kirous. Näin ei saa olla, velje-
ni.
11 Uhkuuko lähde samasta sil-
mästä makeaa ja karvasta vettä?
12 Eihän, veljeni, viikunapuu voi
tuottaa öljymarjoja eikä viinipuu
viikunoita? Eikä myöskään suo-
lainen lähde voi antaa makeata
vettä.
13 Kuka on viisas ja ymmärtä-
väinen teidän joukossanne? Tuo-
koon hän näkyviin tekonsa hy-
vällä vaelluksellaan viisauden sä-
vyisyydessä.
14 Mutta jos teillä on katkera
kiivaus ja riitaisuus sydämessän-
ne, niin älkää kerskatko älkääkä
valhetelko totuutta vastaan.
15 Tämä ei ole se viisaus, joka
ylhäältä tulee, vaan se on maal-
lista, sielullista, riivaajien viisaut-
ta.
16 Sillä missä kiivaus ja riitai-
suus on, siellä on epäjärjestys ja
kaikkinainen paha meno.
17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus
on ensiksikin puhdas, sitten rau-
haisa, lempeä, taipuisa, täynnä
laupeutta ja hyviä hedelmiä, se
ei epäile, ei teeskentele.
18 Vanhurskauden hedelmä kyl-
vetään rauhassa rauhan tekijöil-
le.
4 luku
Jaakob varoittaa riidoista, hi-
moista ja maailman rakkaudesta
1 – 6, kehoittaa nöyryyteen 7 –
10, kieltää panettelemasta ja
tuomitsemasta 11, 12 ja ylpeäs-
tä itseensä luottamisesta 13 –
17.
1 Mistä tulevat taistelut ja mistä
riidat teidän keskuudessanne?
