Jaakobin kirje
2373
usko, ja minulla on teot"; näytä
sinä minulle uskosi ilman tekoja,
niin minä teoistani näytän sinulle
uskon.
19 Sinä uskot, että Jumala on
yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin
sen uskovat ja vapisevat.
20 Mutta tahdotko tietää, sinä
turha ihminen, että usko ilman
tekoja on voimaton?
21 Eikö Aabraham, meidän
isämme, tullut vanhurskaaksi te-
oista, kun vei poikansa Iisakin
uhrialttarille?
22 Sinä näet, että usko vaikutti
hänen tekojensa mukana, ja te-
oista usko tuli täydelliseksi;
23 ja niin toteutui Raamatun
sana: "Aabraham uskoi Jumalaa,
ja se luettiin hänelle vanhurs-
kaudeksi", ja häntä sanottiin
Jumalan ystäväksi.
24 Te näette, että ihminen tulee
vanhurskaaksi teoista eikä aino-
astaan uskosta.
25 Eikö samoin myös portto
Raahab tullut vanhurskaaksi te-
oista, kun hän otti lähettiläät
luokseen ja päästi heidät toista
tietä pois?
26 Sillä niinkuin ruumis ilman
henkeä on kuollut, niin myös
usko ilman tekoja on kuollut.
3 luku
Varoitus kielen synneistä 1 – 12
ja kehoitus etsimään ylhäältä tu-
levaa viisautta ja osoittamaan
sitä vaelluksessa 13 – 18.
1 Veljeni, älkööt aivan monet
teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te
tiedätte, että me saamme sitä
kovemman tuomion.
2 Sillä monessa kohden me
kaikki hairahdumme. Jos joku ei
hairahdu puheessa, niin hän on
täydellinen mies ja kykenee hil-
litsemään myös koko ruumiinsa.
3 Kun panemme suitset hevos-
ten suuhun, että ne meitä totte-
lisivat, niin voimme ohjata niiden
koko ruumiin.
4 Katso, laivatkin, vaikka ovat
niin suuria ja tuimain tuulten
kuljetettavia, ohjataan varsin
pienellä peräsimellä, minne pe-
rämiehen mieli tekee.
5 Samoin myös kieli on pieni
jäsen ja voi kuitenkin kerskata
suurista asioista. Katso, kuinka
pieni tuli, ja kuinka suuren met-
sän se sytyttää!
