Kirje hebrealaisille
2340
osallisiksi hänen pyhyydestään.
11 Mikään kuritus ei tosin sillä
kertaa näytä olevan iloksi, vaan
murheeksi, mutta jälkeenpäin se
antaa vanhurskauden rauhanhe-
delmän niille, jotka sen kautta
ovat harjoitetut.
12 Sentähden: "Ojentakaa her-
vonneet kätenne ja rauenneet
polvenne";
13 ja: "tehkää polut suoriksi ja-
loillenne", ettei ontuvan jalka
nyrjähtäisi, vaan ennemmin pa-
rantuisi.
14 Pyrkikää rauhaan kaikkien
kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman
sitä ei kukaan ole näkevä Her-
raa;
15 ja pitäkää huoli siitä, ettei
kukaan jää osattomaksi Jumalan
armosta, "ettei mikään katkeruu-
den juuri pääse kasvamaan ja
tekemään häiriötä", ja monet
sen kautta tule saastutetuiksi,
16 ja ettei kukaan olisi haureel-
linen tahi epäpyhä niinkuin Ee-
sau, joka yhdestä ateriasta myi
esikoisuutensa.
17 Sillä te tiedätte, että hänet
sittemminkin, kun hän tahtoi
päästä siunausta perimään, hyl-
jättiin; sillä hän ei löytänyt tilaa
peruutukselle, vaikka hän kyyne-
lin sitä pyysi.
18 Sillä te ette ole käyneet sen
vuoren tykö, jota voidaan käsin
koskea ja joka tulessa palaa, et-
tekä synkeyden, ette pimeyden,
ette myrskyn,
19 ette pasunan kaiun ettekä
äänen tykö, joka puhui niin, että
ne, jotka sen kuulivat, pyysivät,
ettei heille enää puhuttaisi;
20 sillä he eivät voineet kestää
tätä käskyä: "Koskettakoon vuor-
ta vaikka eläinkin, se kivitettä-
köön";
21 ja niin hirmuinen oli se näky,
että Mooses sanoi: "Minä olen
peljästynyt ja vapisen";
22 vaan te olette käyneet Siio-
nin vuoren tykö ja elävän Juma-
lan kaupungin, taivaallisen Jeru-
salemin tykö, ja kymmenien tu-
hansien enkelien tykö,
23 taivaissa kirjoitettujen esikois-
ten juhlajoukon ja seurakunnan
tykö, ja tuomarin tykö, joka on
kaikkien Jumala, ja täydellisiksi
tulleitten vanhurskasten henkien
tykö,
24 ja uuden liiton välimiehen,
Jeesuksen, tykö, ja vihmontave-
ren tykö, joka puhuu parempaa
