Kirje hebrealaisille
2326
2 oppia kasteista ja kätten pääl-
lepanemisesta, kuolleitten ylös-
nousemisesta ja iankaikkisesta
tuomiosta.
3 Ja niin me tahdomme tehdä,
jos vain Jumala sallii.
4 Sillä mahdotonta on niitä, jot-
ka kerran ovat valistetut ja tai-
vaallista lahjaa maistaneet ja
Pyhästä Hengestä osallisiksi tul-
leet
5 ja maistaneet Jumalan hyvää
sanaa ja tulevan maailmanajan
voimia,
6 ja sitten ovat luopuneet - taas
uudistaa parannukseen, he kun
jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat
Jumalan Pojan ja häntä julki hä-
päisevät.
7 Sillä maa, joka särpii sisäänsä
sen päälle usein tulevan sateen
ja kantaa kasvun hyödyksi niille,
joita varten sitä viljelläänkin, saa
siunauksen Jumalalta;
8 mutta se, joka tuottaa orjan-
tappuroita ja ohdakkeita, on kel-
voton ja lähellä kirousta, ja sen
loppu on, että se poltetaan.
9 Mutta teistä, rakkaat, uskom-
me sitä, mikä on parempaa ja
mikä koituu teille pelastukseksi -
vaikka puhummekin näin.
10 Sillä Jumala ei ole väärämie-
linen, niin että hän unhottaisi
teidän työnne ja rakkautenne,
jota olette osoittaneet hänen
nimeänsä kohtaan, kun olette
palvelleet pyhiä ja vielä palvelet-
te.
11 Mutta me halajamme sitä, et-
tä kukin teistä osoittaa samaa
intoa, säilyttääkseen toivon var-
muuden loppuun asti,
12 ettette kävisi veltoiksi, vaan
että teistä tulisi niiden seuraajia,
jotka uskon ja kärsivällisyyden
kautta perivät sen, mikä luvattu
on.
13 Sillä kun Jumala oli antanut
lupauksen Aabrahamille, vannoi
hän itse kauttansa, koska hänel-
lä ei ollut ketään suurempaa,
kenen kautta vannoa,
14 ja sanoi: "Totisesti, siunaa-
malla minä sinut siunaan, ja
enentämällä minä sinut enen-
nän";
15 ja näin Aabraham, kärsivälli-
sesti odotettuaan, sai, mitä lu-
vattu oli.
16 Sillä ihmiset vannovat suu-
rempansa kautta, ja vala on
heille asian vahvistus ja tekee
lopun kaikista vastaväitteistä.
