Evankeliumi Markuksen mukaan
1919
maan taivaan ääreen.
28 Mutta oppikaa viikunapuusta
vertaus: Kun sen oksa jo on
tuore ja lehdet puhkeavat, niin
te tiedätte, että kesä on lähellä.
29 Samoin te myös, kun näette
tämän tapahtuvan, tietäkää, että
se on lähellä, oven edessä.
30 Totisesti minä sanon teille:
tämä sukupolvi ei katoa, ennen-
kuin nämä kaikki tapahtuvat.
31 Taivas ja maa katoavat, mut-
ta minun sanani eivät katoa.
32 Mutta siitä päivästä tai het-
kestä ei tiedä kukaan, eivät en-
kelit taivaassa, eikä myöskään
Poika, vaan ainoastaan Isä.
33 Olkaa varuillanne, valvokaa ja
rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin
se aika tulee.
34 On niinkuin muille maille
matkustaneen miehen: kun hän
jätti talonsa ja antoi palvelijoil-
leen vallan, kullekin oman tehtä-
vänsä, käski hän myös ovenvar-
tijan valvoa.
35 Valvokaa siis, sillä ette tiedä,
milloin talon herra tulee, ilta-
myöhälläkö vai yösydännä vai
kukonlaulun aikaan vai varhain
aamulla,
36 ettei hän, äkkiarvaamatta tul-
lessaan, tapaisi teitä nukkumas-
ta.
37 Mutta minkä minä teille sa-
non, sen minä sanon kaikille:
valvokaa."
14 luku
Ylipapit ja kirjanoppineet mietti-
vät, kuinka saisivat Jeesuksen
surmatuksi 1, 2. Jeesus voidel-
laan 3 – 9; Juudas tarjoutuu ka-
valtamaan hänet 10, 11; Jeesus
syö pääsisäislampaan 12 – 21,
asettaa ehtoollisen 22 – 25, sa-
noo opetuslastensa loukkaantu-
van häneen 26 – 31 ja rukoilee
Getsemanessa 32 – 42; hänet
vangitaan 43 – 50. Eräs mukana
seurannut nuorukainen pakenee
51, 52. Jeesus on suuren neu-
voston tutkittavana 53 – 65. Pie-
tari kieltää Jeesuksen 66 – 72.
(V.1, 2 vert. Matt.26:2 – 5.
Luuk.22:1,2.)
1 Niin oli kahden päivän perästä
pääsiäinen ja happamattoman
leivän juhla, ja ylipapit ja kir-
janoppineet miettivät, kuinka sai-
sivat hänet otetuksi kavaluudella
kiinni ja tapetuksi.
