Evankeliumi Markuksen mukaan
1912
11 Ja hän kulki sisälle Jerusa-
lemiin ja meni pyhäkköön; ja
katseltuaan kaikkea hän lähti
niiden kahdentoista kanssa Be-
taniaan, sillä aika oli jo myöhäi-
nen.
12 Kun he seuraavana päivänä
lähtivät Betaniasta, oli hänen
nälkä.
13 Ja kun hän kaukaa näki vii-
kunapuun, jossa oli lehtiä, meni
hän katsomaan, löytäisikö ehkä
jotakin siitä; mutta tultuaan sen
luo hän ei löytänyt muuta kuin
lehtiä. Sillä silloin ei ollut vii-
kunain aika.
14 Niin hän puhui ja sanoi sille:
"Älköön ikinä enää kukaan si-
nusta hedelmää syökö." Ja hä-
nen opetuslapsensa kuulivat sen.
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja
hän meni pyhäkköön ja rupesi
ajamaan ulos niitä, jotka myivät
ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi
kumoon rahanvaihtajain pöydät
ja kyyhkysten myyjäin istuimet,
16 eikä sallinut kenenkään kan-
taa mitään astiaa pyhäkön kaut-
ta.
17 Ja hän opetti ja sanoi heille:
"Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huo-
neeni on kutsuttava kaikkien
kansojen rukoushuoneeksi'? Mut-
ta te olette tehneet siitä ryövä-
rien luolan."
18 Ja ylipapit ja kirjanoppineet
kuulivat sen ja miettivät, kuinka
saisivat hänet surmatuksi; sillä
he pelkäsivät häntä, koska kaikki
kansa oli hämmästyksissään hä-
nen opetuksestansa.
19 Illan tultua he menivät kau-
pungin ulkopuolelle.
20 Ja kun he varhain aamulla
kulkivat ohi, näkivät he vii-
kunapuun kuivettuneen juuria
myöten.
21 Silloin Pietari muisti Jeesuk-
sen sanat ja sanoi hänelle:
"Rabbi, katso, viikunapuu, jonka
sinä kirosit, on kuivettunut."
22 Jeesus vastasi ja sanoi heil-
le: "Pitäkää usko Jumalaan.
23 Totisesti minä sanon teille:
jos joku sanoisi tälle vuorelle:
'Kohoa ja heittäydy mereen', ei-
kä epäilisi sydämessään, vaan
uskoisi sen tapahtuvan, minkä
hän sanoo, niin se hänelle ta-
pahtuisi.
24 Sentähden minä sanon teille:
kaikki, mitä te rukoilette ja anot-
te, uskokaa saaneenne, niin se
on teille tuleva.
