Evankeliumi Markuksen mukaan
1890
tavat sanan, ja se jää hedelmät-
tömäksi.
20 Ja mitkä hyvään maahan
kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat
sanan ja ottavat sen vastaan ja
kantavat hedelmän, mikä kolmi-
kymmen-, mikä kuusikymmen-,
mikä satakertaisen."
21 Ja hän sanoi heille: "Eihän
lamppua oteta esiin, pantavaksi
vakan alle tai vuoteen alle? Ei-
köhän lampunjalkaan pantavaksi?
22 Sillä ei mikään ole salattua
muuta varten, kuin että se tulisi
ilmi, eikä kätkettynä muuta var-
ten, kuin tullakseen julki.
23 Jos jollakin on korvat kuulla,
hän kuulkoon."
24 Ja hän sanoi heille: "Ottakaa
vaari siitä, mitä kuulette; millä
mitalla te mittaatte, sillä teille
mitataan, vieläpä teille lisätään-
kin.
25 Sillä sille jolla on, sille anne-
taan; mutta siltä, jolla ei ole,
otetaan pois sekin, mikä hänellä
on."
26 Ja hän sanoi: "Niin on Juma-
lan valtakunta, kuin jos mies
kylvää siemenen maahan;
27 ja hän nukkuu, ja hän nou-
see, öin ja päivin; ja siemen
orastaa ja kasvaa, hän ei itse
tiedä, miten.
28 Sillä itsestään maa tuottaa
viljan: ensin korren, sitten täh-
kän, sitten täyden jyvän tähkään.
29 Mutta kun hedelmä on kyp-
synyt, lähettää hän kohta sinne
sirpin, sillä elonaika on käsissä."
30 Ja hän sanoi: "Mihin ver-
taamme Jumalan valtakunnan,
eli mitä vertausta siitä käytäm-
me?
31 Se on niinkuin sinapinsiemen,
joka, kun se kylvetään maahan,
on pienin kaikista siemenistä
maan päällä;
32 mutta kun se on kylvetty,
niin se nousee ja tulee suurim-
maksi kaikista vihanneskasveista
ja tekee suuria oksia, niin että
taivaan linnut voivat tehdä pe-
sänsä sen varjoon."
33 Monilla tämänkaltaisilla ver-
tauksilla hän puhui heille sanaa,
sen mukaan kuin he kykenivät
kuulemaan;
34 ja ilman vertausta hän ei
puhunut heille. Mutta opetuslap-
sillensa hän selitti kaikki, kun he
olivat yksikseen.
35 Ja sinä päivänä hän illan tul-
tua sanoi heille: "Lähtekäämme
