Evankeliumi Markuksen mukaan
1888
26 Ja jos saatana nousee itse-
änsä vastaan ja riitautuu itsensä
kanssa, ei hän voi pysyä, vaan
hänen loppunsa on tullut.
27 Eihän kukaan voi tunkeutua
väkevän taloon ja ryöstää hänen
tavaraansa, ellei hän ensin sido
sitä väkevää; vasta sitten hän
ryöstää tyhjäksi hänen talonsa.
28 Totisesti minä sanon teille:
kaikki synnit annetaan ihmisten
lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin,
kuinka paljon pilkannevatkin;
29 mutta joka pilkkaa Pyhää
Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi,
vaan on vikapää iankaikkiseen
syntiin."
30 Sillä he sanoivat: "Hänessä
on saastainen henki."
31 Ja hänen äitinsä ja veljensä
tulivat, seisahtuivat ulkopuolelle
ja lähettivät hänen luoksensa
kutsumaan häntä.
32 Ja kansanjoukko istui hänen
ympärillään, ja he sanoivat hä-
nelle: "Katso, sinun äitisi ja vel-
jesi tuolla ulkona kysyvät sinua."
33 Hän vastasi heille ja sanoi:
"Kuka on minun äitini, ja ketkä
ovat minun veljeni?"
34 Ja katsellen ympärilleen nii-
hin, jotka istuivat hänen ympäril-
lään, hän sanoi: "Katso, minun
äitini ja veljeni!
35 Sillä joka tekee Jumalan
tahdon, se on minun veljeni ja
sisareni ja äitini."
4 luku
Jeesus puhuu vertauksen kylvä-
jästä 1 – 9, vastaa opetuslapsil-
leen, minkä tähden hän puhuu
vertauksilla 10 – 12, selittää ver-
tauksen kylväjästä 13 – 20, sa-
noo kaiken salatun tulevan ilmi
21 – 23, teroittaa oikean kuule-
misen tärkeyttä 24, 25, vertaa
Jumalan valtakuntaa maahan
kylvettyyn jyvään 26 – 29 ja si-
napinsiemeneen 30 – 32, puhuu
sanaa muillakin vertauksilla 33,
34 ja asettaa myrskyn järvellä
35 – 41.
1 Ja hän rupesi taas opetta-
maan järven rannalla. Ja hänen
luoksensa kokoontui hyvin paljon
kansaa, jonka tähden hän astui
venheeseen ja istui siinä järvellä,
ja kaikki kansa oli maalla järven
rannalla.
2 Ja hän opetti heitä paljon ver-
tauksilla ja sanoi heille opetta-
