Evankeliumi Matteuksen mukaan
1833
ni."
13 luku
Jeesus puhuu vertauksen kylvä-
jästä 1 – 9, sanoo, minkä täh-
den hän puhuu vertauksilla 10 –
17, ja selittää vertauksen kylvä-
jästä 18 – 23; puhuu vertauksen
nisusta ja lusteesta 24 – 30, si-
napinsiemenestä 31, 32 ja hapa-
tuksesta 33, eikä puhu kansalle
mitään ilman vertausta 34, 35;
selittää vertauksen nisusta ja
lusteesta 36 – 43. Vertaus pel-
toon kätketystä aarteesta 44,
kallisarvoisesta helmestä 45, 46
ja mereen lasketusta nuotasta
47 – 50. Taivasten valtakunnan
opetuslapsen on tuotava esille
uutta ja vanhaa 51, 52. Jeesusta
ylenkatsotaan Nasaretissa 53 –
58.
(V. 1 – 23 vert. Mark.4: 1 – 23.
Luuk.8:4 – 18.)
1 Sinä päivänä Jeesus lähti
asunnostaan ja istui järven ran-
nalle.
2 Ja hänen tykönsä kokoontui
paljon kansaa, jonka tähden hän
astui venheeseen ja istuutui, ja
kaikki kansa seisoi rannalla.
3 Ja hän puhui heille paljon ver-
tauksilla ja sanoi: "Katso, kylväjä
meni kylvämään.
4 Ja hänen kylväessään putosi-
vat muutamat siemenet tien
oheen, ja linnut tulivat ja söivät
ne.
5 Toiset putosivat kallioperälle,
jossa niillä ei ollut paljon maata,
ja ne nousivat kohta oraalle,
kun niillä ei ollut syvää maata.
6 Mutta auringon noustua ne
paahtuivat, ja kun niillä ei ollut
juurta, niin ne kuivettuivat.
7 Toiset taas putosivat orjan-
tappuroihin, ja orjantappurat
nousivat ja tukahuttivat ne.
8 Ja toiset putosivat hyvään
maahan ja antoivat sadon, mitkä
sata, mitkä kuusikymmentä, mit-
kä kolmekymmentä jyvää.
9 Jolla on korvat, se kuulkoon."
10 Niin hänen opetuslapsensa
tulivat ja sanoivat hänelle: "Min-
kätähden sinä puhut heille ver-
tauksilla?"
11 Hän vastasi ja sanoi: "Sen-
tähden, että teidän on annettu
tuntea taivasten valtakunnan sa-
laisuudet, mutta heidän ei ole
annettu.
