Sefanja
1774
15 Tämä oli se riemuisa kau-
punki, joka asui turvallisena, joka
sanoi sydämessään: Minä, eikä
ketään muuta! Kuinka autioksi se
on tullut, villieläinten makuusijak-
si! Jokainen, joka käy siitä ohit-
se, viheltää ja huiskuttaa kättä.
3 luku
Kansat tuomitaan ja kääntyvät
Herran tykö. Siionin tuleva kun-
nia.
1 Voi uppiniskaista ja saastutet-
tua, voi väkivaltaista kaupunkia!
2 Se ei ole totellut ääntä, ei
huolinut kurituksesta, ei luotta-
nut Herraan, ei lähestynyt Juma-
laansa.
3 Sen päämiehet sen keskellä
ovat ärjyviä leijonia. Sen tuoma-
rit ovat kuin sudet illalla, jotka
eivät säästä mitään aamuksi.
4 Sen profeetat ovat huikenteli-
joita, uskottomia miehiä. Sen
papit saastuttavat pyhän ja te-
kevät väkivaltaa laille.
5 Herra on vanhurskas sen kes-
kellä, hän ei tee väärin. Joka
aamu hän tuo valoon oikeuten-
sa, ei se tulematta jää. Mutta
väärintekijä ei tunne häpeätä.
6 Minä olen hävittänyt pa-
kanakansat, niiden muurinkulmat
ovat autioina. Minä olen tehnyt
niiden kadut raunioiksi, kulkijat-
tomiksi; niiden kaupungit ovat
hävitetyt ihmisettömiksi, asujat-
tomiksi.
7 Minä olen sanonut: Ainoastaan
pelkää minua ja ota varteen ku-
ritus, niin ei hävitetä tytär Siio-
nin asumusta, ei mitään siitä,
mitä minä olen hänelle säätänyt.
Kuitenkin he varhaisesta alkaen
ovat aina pahemmin tehneet.
8 Sentähden odottakaa minua,
sanoo Herra, odottakaa sitä päi-
vää, jona minä nousen saaliille.
Sillä minun tuomioni on, että
minä kokoan pakanakansat, saa-
tan kokoon valtakunnat vuodat-
taakseni heidän päällensä tui-
muuteni, vihani kaiken hehkun;
sillä minun kiivauteni tuli kulut-
taa koko maan.
9 Silloin minä muutan puhtaiksi
kansain huulet, niin että ne
kaikki rukoilevat Herran nimeä,
palvelevat häntä yksimielisesti.
10 Tuolta puolen Etiopian virtain
tuovat minun rukoilijani - tytär,
minun hajoitettu joukkoni - mi-
