Jeremia
1540
on puhunut.
9 Antakaa siivet Mooabille, sillä
lentämällä on hänen lähdettävä
pois. Hänen kaupunkinsa tulevat
autioiksi, niin ettei niissä yhtään
asukasta ole.
10 Kirottu olkoon se, joka Her-
ran työn laiskasti tekee, kirottu
olkoon se, joka pidättää miek-
kansa verestä.
11 Surutonna on Mooab ollut
nuoruudestaan asti ja levännyt
rauhassa sakkansa päällä; ei si-
tä ole tyhjennetty astiasta asti-
aan, eikä se ole pakkosiirtolai-
suuteen vaeltanut. Sentähden
siihen on jäänyt sen oma maku,
eikä sen haju ole muuttunut.
12 Sentähden, katso, päivät tu-
levat, sanoo Herra, jolloin minä
lähetän sille viininlaskijat, jotka
sen laskevat ja tyhjentävät sen
astiat ja rikkovat sen leilit.
13 Ja Mooab joutuu häpeään
Kemoksen tähden, niinkuin Israe-
lin heimo joutui häpeään Beete-
lin tähden, johon se turvasi.
14 Kuinka te sanotte: 'Me
olemme sankareita ja aimomie-
hiä taisteluun'?
15 Mooab hävitetään, sen kau-
punkeihin hyökätään, ja sen va-
lionuorukaiset vaipuvat teurastet-
taviksi, sanoo kuningas - Herra
Sebaot on hänen nimensä.
16 Lähellä, tulossa on Mooabin
turmio, sen onnettomuus kiiruh-
taa kovin.
17 Surkutelkaa sitä, kaikki sen
naapurit, kaikki, jotka tunnette
sen nimen. Sanokaa: 'Voi, kuinka
onkaan murrettu voiman valtikka,
kunnian sauva!'
18 Astu alas kunniasta ja istu
janoiseen erämaahan, sinä val-
tiatar, tytär Diibon; sillä Mooabin
hävittäjä hyökkää sinun kimp-
puusi, kukistaa sinun linnoitukse-
si.
19 Seiso tiellä ja tähystele, sinä
Aroerin asukas; kysy pakolaisilta
ja pelastuneilta, sano: 'Mitä on
tapahtunut?'
20 Häpeään on joutunut Mooab,
sillä se on kukistettu. Valittakaa
ja huutakaa, julistakaa Arnonin
äyräillä, että Mooab on hävitetty.
21 Tuomio on tullut tasangon
maalle, Hoolonille, Jahaalle ja
Meefaatille,
22 Diibonille, Nebolle ja Beet-
Diblataimille,
23 Kirjataimille, Beet-Gaamulille
ja Beet-Meonille,
