Jeremia
1465
hän muuttaa sen pilkkopimeäksi,
tekee sen synkeydeksi.
17 Mutta ellette kuule tätä, niin
minun sieluni salassa itkee sel-
laista ylpeyttä, itkee katkerasti,
ja minun silmäni vuotavat kyyne-
leitä, kun Herran lauma viedään
vankeuteen.
18 Sano kuninkaalle ja kunin-
kaan äidille: Istukaa alhaiselle
sijalle, sillä pudonnut on pääs-
tänne teidän kunniankruununne.
19 Etelämaan kaupungit ovat
suljetut, eikä ole avaajaa; koko
Juuda on viety pakkosiirtolaisuu-
teen, pakkosiirtolaisuuteen kaikki
kansa.
20 Nostakaa silmänne ja katso-
kaa, kuinka ne tulevat pohjoises-
ta. Missä on lauma, joka oli si-
nun haltuusi annettu, nuo sinun
lampaasi, sinun kunniasi?
21 Mitä sanot, kun hän panee
sinulle päämiehiksi ne, jotka olit
ystäviksesi totutellut? Eivätkö
tuskat kourista sinua niinkuin
synnyttävää vaimoa?
22 Ja jos sanot sydämessäsi:
'Minkätähden on minulle näin
käynyt?' - suuren syntisi tähden
sinun liepeesi kohotettiin, tehtiin
väkivaltaa sinun kantapäillesi.
23 Voiko etiopialainen muuttaa
ihonsa ja pantteri pilkkunsa? Yh-
tä vähän te voitte tehdä hyvää,
te pahantekoon tottuneet.
24 Ja minä hajotan heidät kuin
oljenkorret, jotka lentävät erä-
maan tuulessa.
25 Tämä on sinun arpasi, sinun
mitattu osasi minulta, sanoo
Herra, koska olet unhottanut mi-
nut ja luottanut valheeseen.
26 Niinpä minäkin nostan sinulta
liepeet kasvojen yli, ja sinun hä-
peäsi näkyy.
27 Sinun aviorikoksesi, hirnu-
misesi, riettaan haureutesi, sinun
iljetyksesi kedon kukkuloilla minä
olen nähnyt. Voi sinua, Jerusa-
lem! Et sinä puhdistu, et vielä
pitkään aikaan.
14 luku
Suuri kuivuus. Profeetan esiruko-
us kansan puolesta.
1 Herran sana, joka tuli Jeremi-
alle suuren kuivuuden tähden.
2 Juuda murehtii, sen portit
raukeavat, kallistuvat murheasus-
sa maahan; ja Jerusalemista
nousee valitushuuto.
