Jesaja
1361
janoaville. Teeman maan asuk-
kaat ottavat pakolaiset vastaan,
leipää tariten.
15 Sillä he ovat miekkoja paos-
sa, paljastettua miekkaa, jänni-
tettyä jousta ja sodan tuimuutta
paossa.
16 Sillä näin on Herra minulle
sanonut: Vielä vuosi - sellainen
kuin on palkkalaisen vuosi - niin
kaikki Keedarin kunnia on ka-
donnut,
17 ja Keedarin urhojen jousilu-
vun jäännös on oleva vähäinen.
Sillä Herra, Israelin Jumala, on
puhunut.
22 luku
Näkylaakson (Jerusalemin) paa-
tumus. Sebna ja Eljakim.
1 Ennustus Näkylaaksosta. Mikä
sinun on, kun sinä kaikkinesi ka-
toille nouset,
2 sinä humuavainen, pauhaava
kaupunki, sinä remuava kylä?
Surmattusi eivät ole miekan
surmaamia, eivät sotaan kuollei-
ta.
3 Kaikki sinun päämiehesi yh-
dessä pakenivat, joutuivat van-
giksi, jousta vailla; keitä ikinä si-
nun omiasi tavattiin, ne vangittiin
kaikki tyynni, kuinka kauas pa-
kenivatkin.
4 Sentähden minä sanon: Kään-
täkää katseenne minusta pois:
minä itken katkerasti; älkää tun-
keilko minua lohduttamaan, kun
tytär, minun kansani, tuhoutuu.
5 Sillä hämmingin, hävityksen ja
häiriön päivän on Herra, Herra
Sebaot, pitävä Näkylaaksossa.
Muurit murrettiin, vuorille kohosi
huuto.
6 Eelam nosti viinen, tullen vau-
nuineen, väkineen ja ratsumiehi-
neen, ja Kiir paljasti kilven.
7 Ihanimmat laaksosi täyttyivät
vaunuista, ratsumiehet asettuivat
asemiin portin eteen.
8 Hän riisui Juudalta verhon, ja
sinä päivänä sinä loit katseesi
Metsätalon asevarastoon.
9 Te huomasitte monta re-
peämää Daavidin kaupungin
muurissa ja kokositte vedet Ala-
lammikkoon;
10 te luitte Jerusalemin talot ja
hajotitte taloja vahvistaaksenne
muurin,
11 ja te teitte molempien muuri-
en välille paikan, johon Vanhan
