Psalmit
1142
lunsa kuolemasta, elättääksensä
heitä nälän aikana.
20 Meidän sielumme odottaa
Herraa, hän on meidän apumme
ja kilpemme.
21 Sillä hänessä iloitsee meidän
sydämemme, me turvaamme hä-
nen pyhään nimeensä.
22 Sinun armosi, Herra, olkoon
meidän päällämme, niinkuin me
panemme toivomme sinuun.
PSALMI 34
Pelastetun kiitos.
1 Daavidin virsi, kun hän tekey-
tyi mielipuoleksi Abimelekin
edessä ja tämä karkoitti hänet
luotansa ja hän meni pois.
2 Minä kiitän Herraa joka aika,
hänen ylistyksensä on alati mi-
nun suussani.
3 Herra on minun sieluni kers-
kaus, nöyrät sen kuulevat ja
iloitsevat.
4 Ylistäkää minun kanssani Her-
raa, kiittäkäämme yhdessä hä-
nen nimeänsä.
5 Minä etsin Herraa, ja hän vas-
tasi minulle, hän vapahti minut
kaikista peljätyksistäni.
6 Jotka häneen katsovat, ne sä-
teilevät iloa, heidän kasvonsa
eivät häpeästä punastu.
7 Tässä on kurja, joka huusi, ja
Herra kuuli ja pelasti hänet kai-
kista hänen ahdistuksistansa.
8 Herran enkeli asettuu niiden
ympärille, jotka häntä pelkäävät,
ja pelastaa heidät.
9 Maistakaa ja katsokaa, kuinka
Herra on hyvä. Autuas se mies,
joka häneen turvaa!
10 Peljätkää Herraa, te hänen
pyhänsä, sillä häntä pelkääväisil-
tä ei mitään puutu.
11 Nuoret leijonat kärsivät puu-
tetta ja näkevät nälkää, mutta
Herraa etsiväisiltä ei mitään hy-
vää puutu.
12 Tulkaa, lapset, kuulkaa mi-
nua: Herran pelkoon minä teidät
opetan.
13 Kuka oletkin, joka elää tah-
dot ja rakastat elämän päiviä,
nauttiaksesi onnea:
14 varjele kielesi pahasta ja
huulesi vilppiä puhumasta
15 vältä pahaa ja tee hyvää, et-
si rauhaa ja pyri siihen.
16 Herran silmät tarkkaavat
vanhurskaita ja hänen korvansa
heidän huutoansa.
