TOINEN AIKAKIRJA
983
18. Ja hän sanoi: sentähden
kuulkaat Herran sanaa; minä
näin Herran istuvan istuimellan-
sa, ja koko taivaallisen sotajou-
kon seisovan hänen oikialla ja
vasemmalla puolellansa.
19. Ja Herra sanoi: kuka viette-
lis Ahabin Israelin kuninkaan,
että hän menis ylös ja lankeaisi
Gileadin Ramotissa? Ja kuin yk-
si sanoi niin, ja toinen näin,
20. Niin tuli yksi henki* ja sei-
soi Herran edessä, ja sanoi:
minä viettelen hänen. Ja Herra
sanoi hänelle: millä?
21. Hän sanoi: minä menen ja
olen valheen henki kaikkein hä-
nen prophetainsa suussa. Ja
hän sanoi: viettele häntä ja si-
nä myös taidat: mene ja tee
niin.
22. Nyt siis katso, Herra on an-
tanut valheen* hengen näiden
sinun prophetais suuhun, ja
Herra on puhunut pahaa sinua
vastaan.
23. Niin astui Zidkija Kenaanan
poika edes ja löi* Miikaa pos-
kelle, ja sanoi: minkä tien kaut-
ta on Herran henki mennyt mi-
nun tyköäni pois, sinua puhut-
telemaan?
24. Miika sanoi: katso, sinä olet
sen näkevä sinä päivänä, jona
käyt majasta majaan, lymytäk-
ses.
25. Niin sanoi Israelin kuningas:
ottakaat Miika ja viekäät jälleen
häntä kaupungin päämiehen
Amonin tykö ja Joaksen kunin-
kaan pojan tykö,
26. Ja sanokaat: näin sanoo
kuningas: pankaat tämä vanki-
huoneesen, ja ruokkikaat häntä
murheen leivällä ja murheen
vedellä, siihenasti että minä tu-
len jälleen rauhassa.
27. Miika sanoi: jos sinä toki
palajat rauhassa, niin ei ole
Herra puhunut minun kauttani.
Ja hän sanoi: kuulkaat, kaikki
kansat.
28. III. Niin meni Israelin kunin-
gas ja Josaphat Juudan kunin-
gas Gileadin Ramotia vastaan.
29. Ja Israelin kuningas sanoi
Josaphatille: minä muutan vaat-
teeni ja tulen sotaan, mutta pi-
dä sinä omat vaattees; ja Israe-
lin kuningas muutti vaatteensa,
ja he menivät sotaan.
30. Ja Syrian kuningas käski
vaunuin päämiehille, jotka hä-
nellä olivat, ja sanoi: ei teidän