ENSIMÄINEN AIKAKIRJA
920
johdatin ulos, tähän päivään
asti, vaan minä olen aina ollut
majoissa ja tabernaklissa.
6. Kuhunka ikänä minä vaelsin
koko Israelissa, olenko minä
puhutellut jotakuta tuomaria Is-
raelissa, jonka minä olen käs-
kenyt kaita minun kansaani, ja
sanonut: miksi ette ole minulle
rakentaneet sedrihuonetta?
7. Niin sano nyt näin palvelial-
leni Davidille: näin sanoo Herra
Zebaot: minä olen ottanut sinun
kedolta, kussas lampaita kait-
sit*, kansani Israelin päämie-
heksi,
8. Ja olen ollut sinun kanssas,
kuhunkas ikänä vaelsit, ja olen
hävittänyt kaikki vihamiehes
edestäs, ja olen tehnyt sinulle
nimen, niiden suurten nimien
jälkeen, jotka maan päällä ovat;
9. Mutta minä panen kansalleni
Israelille paikan ja istutan sen
niin, että se siinä asuu ja ei
enään liikuteta, ja pahan kan-
san ei pidä enää sitä vaivaa-
man niinkuin ennen.
10. Ja siitä ajasta, jona minä
asetin tuomarit kansalleni Israe-
lille, painoin minä kaikki sinun
vihamiehes alas: ja minä ilmoi-
tan sinulle Herran rakentavan
sinulle huoneen.
11. II. Ja pitää tapahtuman,
kuin sinun aikas on täytetty, et-
tä sinä menet isäis tykö, niin
minä herätän sinun siemenes
sinun jälkees, joka pitää oleman
sinun pojistas, ja minä vahvis-
tan hänen valtakuntansa.
12. Hän rakentaa minulle huo-
neen*, ja minä vahvistan hänen
istuimensa ijankaikkisesti+.
13. Minä olen hänen isänsä, ja
hän on minun poikani*: ja en
minä käännä laupiuttani häneltä
pois, niinkuin minä sen käänsin
häneltä pois, joka sinun edelläs
oli;
14. Mutta minä asetan hänen
minun huoneeseni ja valtakun-
taani ijankaikkisesti, niin että
hänen istuimensa on pysyväinen
ijankaikkisesti.
15. III. Ja kuin Natan kaikkein
näiden sanain jälkeen ja kaiken
tämän näyn jälkeen Davidin
kanssa puhunut oli,
16. Niin tuli kuningas David ja
oli Herran edessä, ja sanoi: ku-
ka olen minä, Herra Jumala? ja
mikä on minun huoneeni, ettäs
olet saattanut minun tähän as-
