TOINEN KUNINGASTEN KIRJA
871
kuninkaan palveliaa, sanoen:
13. Menkäät ja kysykäät Herralta
minun puolestani, kansan ja ko-
ko Juudan puolesta, tämän kir-
jan sanoista, joka löydetty on;
sillä se on suuri Herran viha, jo-
ka meidän päällemme syttynyt
on, ettei meidän isämme ole
kuuliaiset olleet tämän kirjan sa-
noille, että he olisivat tehneet
niitä kaikkia, mitkä siinä meille
kirjoitetut olivat.
14. Niin meni pappi Hilkia, Ahi-
kam, Akbor, Saphan ja Asaja
naisprophetan Huldan tykö, Sal-
lumin Tikuan pojan emännän,
Harhamin pojan, vaatetten varti-
an (ja hän asui Jerusalemissa
toisella puolella); ja he puhuivat
hänelle.
15. III. Mutta hän sanoi heille:
näin sanoo Herra Israelin Juma-
la: sanokaat sille miehelle, joka
teidät minun tyköni lähettänyt
on:
16. Näin sanoo Herra: katso,
minä saatan onnettomuuden tä-
hän siaan ja hänen asuvaisillen-
sa, kaikki lain sanat, jotka Juu-
dan kuningas lukenut on:
17. Että he ovat luopuneet mi-
nusta ja suitsuttaneet vieraille
jumalille, vihoittain minua kaikilla
kättensä töillä, sentähden syttyy
minun vihani tätä siaa vastaan,
ja ei pidä sammutettaman.
18. Mutta Juudan kuninkaalle,
joka teidät lähettänyt on kysy-
mään Herralta, pitää teidän näin
sanoman: näin sanoo Herra Is-
raelin Jumala niistä sanoista, joi-
ta sinä kuullut olet:
19. Että sinun sydämes on peh-
minnyt ja olet sinus nöyryyttänyt
Herran edessä, koskas kuulit,
mitä minä sanoin tätä siaa ja
hänen asuvaisiansa vastaan, että
heidän pitää tuleman hävityksek-
si ja kiroukseksi, ja olet repinyt
vaattees, ja olet itkenyt minun
edessäni: niin olen minä myös
kuullut sen, sanoo Herra.
20. Sentähden, katso, kokoon
minä sinua isäis tykö, ettäs koo-
taan rauhassa hautaas, ettei si-
nun silmäs näkisi kaikkea sitä
onnettomuutta, jonka minä tälle
sialle saatan. Ja he sanoivat sen
kuninkaalle jälleen.
23. Luku.
I. Josia luettaa lakikirjan ja uu-
distaa liiton Herran kanssa. II.
