TOINEN KUNINGASTEN KIRJA
864
korottanut äänes? Sinä olet nos-
tanut silmäs pyhää vastaan Isra-
elissa.
23. Sinä olet sanansaattajais
kautta häväissyt Herraa ja sano-
nut: minä olen noussut vuoren
kukkuloille vaunuini paljoudella,
Libanonin sivulle: minä tahdon
hakata maahan hänen korkiat
sedripuunsa ja valitut honkansa,
ja mennä hänen viimeiseen ma-
jaansa, hänen ihanan vainionsa
metsään.
24. Minä olen kaivanut ja juonut
muukalaiset vedet, ja olen kui-
vannut kaikki piiritetyt ojat mi-
nun jalkapöydälläni.
25. Etkös ole kaukaa kuullut mi-
nun näitä tehneeksi, ja jo aikaa
ennen näitä valmistaneeksi? Nyt
olen minä sen antanut tapahtua,
että vahvat kaupungit pitäis ku-
kistettaman hävinneeksi kivirouk-
kioksi,
26. Ja ne, jotka siinä asuvat, pi-
täis tuleman heikoksi, peljästy-
män, häpeemän ja tuleman niin-
kuin ruoho kedolla, ja niinkuin
viheriäinen ruohon korsi katon
päällä, ja niinkuin kuivettu oras
ennen kuin se oljeksi tulee.
27. Minä tiedän sinun asumasi-
as, sinun ulos- ja sisälle-
käymises, ja ettäs kiukuitset mi-
nua vastaan.
28. Ettäs kiukuitset minua vas-
taan ja sinun ylpeytes on tullut
minun korvilleni, panen minä
renkaani sinun sieraimiis ja suit-
seni suuhus, ja johdatan sinun
sitä tietä myöten takaperin, jotas
tulitkin.
29. Ja tämä pitää oleman sinulle
merkiksi: syö tällä ajastajalla*
sitä, mikä kasvanut on, toisella
ajastajalla sitä, mikä itsestänsä
kasvaa+; mutta kolmannella
ajastajalla kylväkäät ja leikat-
kaat, ja istuttakaat viinamäkiä,
syökäät heidän hedelmänsä.
30. Ja joka Juudan huoneesta
päässyt ja jäänyt on, pitää vielä
nyt alta juurtuman ja ylhäältä
hedelmöitsemän.
31. Sillä jääneet pitää käymän
Jerusalemista ulos, ja Zionin
vuorelta ne, jotka päässeet ovat.
Herran Zebaotin kiivaus tekee
näitä.
32. Sentähden sanoo Herra As-
syrian kuninkaasta näin: ei hä-
nen pidä tuleman tähän kaupun-
kiin, eikä yhtään nuolta sinne
ampuman, ei myös yhtään kilpeä
