ENSIMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
781
sana tuli prophetan tykö, joka
hänen palauttanut oli,
21. Ja hän huusi Jumalan mie-
helle, joka Juudasta tullut oli, ja
sanoi: näin sanoo Herra: ettäs
olet Herran käskylle tottelema-
toin ollut, ja et ole sitä käskyä
pitänyt, jonka Herra sinun Juma-
las käskenyt on,
22. Ja olet palannut syömään
leipää ja juomaan vettä siinä
paikassa, josta sinulle sanottu
oli: ei sinun pidä siellä leipää
syömän eikä vettä juoman: ei
pidä sinun ruumiis tuleman sinun
isäis hautaan.
23. Ja kuin hän leipää syönyt ja
vettä juonut oli, satuloitsi hän
aasin prophetalle, jonka hän pa-
lauttanut oli.
24. Ja koska hän meni pois,
kohtasi hänen jalopeura* tiellä
ja tappoi hänen. Ja hänen ruu-
miinsa makasi heitettynä tiellä,
ja aasi seisoi hänen sivussansa,
ja jalopeura seisoi lähinnä ruu-
mista.
25. Ja katso, koska siitä kävi
ihmisiä ohitse, näkivät he ruu-
miin heitetyksi tielle ja jalo-
peuran seisovan ruumiin tykönä;
ja he tulivat ja sanoivat sen
kaupungissa, jossa vanha
propheta asui.
26. Kuin propheta sen kuuli, joka
hänen tieltä palauttanut oli, sa-
noi hän: se on Jumalan mies,
joka Herran käskylle tottelema-
toin oli; sentähden on Herra hä-
nen antanut jalopeuralle, ja se
on musertanut ja tappanut hä-
nen niiden sanain jälkeen, jotka
Herra hänelle sanonut oli.
27. Ja sanoi pojillensa: satu-
loikaat minulle aasi. Ja koska he
olivat satuloineet,
28. Meni hän sinne, ja löysi hä-
nen ruumiinsa heitetyksi tielle, ja
aasin ja jalopeuran seisovan
ruumiin tykönä. Ei jalopeura ollut
syönyt ruumista eikä reväissyt
aasia.
29. Niin otti propheta sen Juma-
lan miehen ruumiin ja pani aa-
sinsa päälle, ja vei sen takape-
rin; ja vanha propheta tuli kau-
punkiin itkemään ja hautaamaan
häntä.
30. Ja hän pani ruumiin omaan
hautaansa, ja he itkivät häntä:
oi minun veljeni!
31. Ja kuin he olivat haudanneet
hänen, puhui hän pojillensa, sa-
noen: koska minä kuolen, niin
