TUOMARIEN KIRJA
553
hänelle: miksis tämän meille teit,
ettes kutsunut meitä, kuin sinä
menit sotimaan Midianilaisia vas-
taan? ja he riitelivät kovin hänen
kanssansa.
2. Niin hän vastasi heitä: mitä
minä olen nyt tehnyt niinkuin te?
Eikö Ephraimin viinapuun oksa
parempi ole, kuin Abieserin koko
viinamarjan läjä?
3. Jumala antoi Midianilaisten
päämiehet Orebin ja Zebin tei-
dän käsiinne: kuinka olisin minä
taitanut niin tehdä, kuin te teit-
te? Ja kuin hän sen sanoi, aset-
tui heidän vihansa.
4. II. Kuin Gideon tuli Jordanin
tykö, meni hän sen ylitse, ja ne
kolmesataa miestä jotka hänen
kanssansa olivat, ja he olivat
väsyneet ja ajoivat takaa.
5. Ja hän sanoi Sukkotin asuvai-
sille*: antakaat vähä leipää väel-
le joka minun kanssani on; sillä
he ovat väsyneet, että minä sai-
sin ajaa Midianilaisten kuninkaita
Sebaa ja Zalmunnaa takaa.
6. Mutta Sukkotin päämiehet sa-
noivat: onko Seban ja Zalmun-
nan kämmen juuri jo sinun kä-
dessäs, että meidän pitää sinun
sotaväelles leipää antaman?
7. Gideon sanoi: sentähden kuin
Herra minun käsiini antaa Seban
ja Zalmunnan, niin minä muser-
ran teidän lihanne korven orjan-
tappuroilla ja ohdakkeilla.
8. Ja hän meni sieltä ylös Pe-
nueliin ja puhui heille myös niin.
Ja Penuelin kansa vastasi häntä
niinkuin Sukkotinkin miehet.
9. Niin puhui hän myös Penuelin
kansalle, sanoen: kuin minä rau-
hassa palajan, kukistan minä
tämän tornin.
10. III. Mutta Seba ja Zalmunna
olivat Karkorissa ja heidän sota-
joukkonsa heidän kanssansa lä-
hes viisitoistakymmentä tuhatta,
kaikki jotka jäivät koko sotaväen
joukosta itäiseltä maalta; sillä
sata ja kaksikymmentä tuhatta
miekan vetävää miestä oli siellä
langennut.
11. Ja Gideon meni ylös niiden
tietä, jotka majoissa asuvat itäi-
sellä puolella Nobatia ja Jogbe-
haa, ja löi leirin, sillä he olivat
suruttomat.
12. Ja Seba ja Zalmunna pake-
nivat, mutta hän ajoi heitä ta-
kaa, ja sai ne kaksi Midianilais-
ten kuningasta Seban ja Zal-
munnan kiinni*, ja peljätti kaiken
