JOSUAN KIRJA
495
33. Ja koko Israel vanhimpainsa,
päämiestensä ja tuomareinsa
kanssa seisoivat molemmilla
puolilla arkkia pappein Leviläis-
ten edessä, jotka kantoivat Her-
ran liitonarkkia, niin muukalaiset
kuin kotonakin syntyneet, puoli
heitä Grisimin vuoren kohdalla ja
toinen puoli Ebalin vuoren koh-
dalla, niinkuin Moses Herran pal-
velia käskenyt oli* ensisti siu-
naamaan Israelin kansaa.
34. Sitte kuulutti hän kaikki lain
sanat, siunauksen ja kirouksen,
kaiken sen jälkeen kuin kirjoitet-
tu on lakikirjassa.
35. Ei ollut yhtäkään sanaa kai-
kista mitä Moses käskenyt oli,
jota ei Josua kuuluttanut* koko
Israelin seurakunnan edessä,
vaimoin ja lasten ja muukalais-
ten, jotka olivat heidän seassan-
sa.
9. Luku.
I. Kanaanin maan kuninkaat yh-
distävät itsensä sotimaan Israelia
vastaan. II. Gibeonilaiset pääse-
vät kavaluudella liittoon Israelin
kanssa. III. Liittovalan tähden
saavat elää, mutta kavaluutensa
tähden pitää oleman orjana.
I. Ja kuin kaikki kuninkaat sen
kuulivat, jotka sillä puolella Jor-
dania olivat vuorilla ja laaksois-
sa ja kaikissa ison meren sata-
missa, Libanonin vuoren kohdal-
la: Hetiläiset, ja Amorilaiset, Ka-
naanilaiset, Pheresiläiset, Heviläi-
set ja Jebusilaiset,
2. Kokoontuivat he yhteen, soti-
maan Josuaa ja Israelia vastaan
yksimielisesti.
3. II. Kuin Gibeonin asuvaiset
kuulivat, mitä Josua teki Jerihol-
le ja Aille,
4. Niin ajattelivat he petoksen,
menivät ja teeskelivät itsensä
sanansaatajiksi, ja ottivat vanhat
säkit aaseinsa päälle, ja vanhat
kuluneet ja ravistuneet viinaleilit,
5. Ja vanhat paikatut kengät jal-
koihinsa ja vanhat ja rikkinäiset
vaatteet yllensä, ja kaikki leivät,
jotka he ottivat myötänsä, olivat
kovat ja homehtuneet;
6. Ja menivät leiriin Josuan tykö
Gilgaliin ja sanoivat hänelle ja
kaikelle Israelille: me olemme
kaukaiselta maalta tulleet, teh-
käät nyt liitto meidän kanssam-
me.
